keskiviikkona, syyskuuta 30, 2009

Tara synnytti

Tara oli aamuyöstä ahkeroinut neljä pientä tenavaa. Mika heräsi töihin kauan ennenkun mulla oli edes kello soimassa ja löysi pienet. Makuuhuoneen ovenraosta se sitten vinkkasi, että kantsii tulla kattomaan. Aikoiin en oo noussu niin ripeesti ylös! :D

Yksi chocolate/white uros, yksi white/black uros ja kaksi tsw naarasta.

Suklaapaita jää mulle, toisesta naaraasta en oo vielä ihan varma. :) Söpöläisiä ne on!

Edellisenä yönä heräsin siihen että joku sirkutti. Olin herätessä AIVAN varma, että nyt siellä on jompikumpi naaraista kuollut synnytykseen ja sen takia joku sirkuttaja on hädissään. Molemmat mammat katteli silmät soikeina, että mitä sä täällä TAAS olet meitä vahtaamassa. Sirkuttajaakaan en saanut selville, kun ääni lakkasi kun pääsin marsuhuoneen ovelle...

lauantaina, syyskuuta 26, 2009

FI MVA Barbaari

Barbaarille on myönnetty Suomen Muotovalio arvo. :)
Mun ihkaeka omakasvattivalio!

keskiviikkona, syyskuuta 23, 2009

EPET Marsesteri

Marsesterille on tänään myönnetty eliitti-pet arvonimi.
Rakas, rakas, rakas ihanainen pörröpallero!

maanantaina, syyskuuta 21, 2009

Sairastelua ja uusi poika

Gia oli viime yönä huonovointinen. Se oli heinän jaon aikaan muiden kanssa rivissä häkin kaltereissa nojailemassa. Porkkanankin otti hetkeä myöhemmin. Pellettejä jakaessa ihmettelin, että miksi ei nyt Giaa kiinnosta. Tuumailin, että josko sai jo masun täyteen, kun se makaili kulmassa ja kuitenkin sillä oli porkkana nenän edessä. Annoin pelletit muille ja kummastelin Giaa jälleen ja nyt se ryhtyi kouristuksenomaisesti hitaasti piehtaroimaan. Ihan kun haluisi painoa pois vatsalta. Vatsalta, joka oli pinkeä pallo. Giahan on normaalistikin mahakas, mutta nyt oli masu selkeästi pipi. Otin Gian syliin ja hetken päästä se piehtaroi sylissäkin. Tarjosin persiljaa eikä maistunut. Kävi pötkölleen silmät puoliummessa ja hetken päästä piehtaroi jälleen.

Hetken aikaa pidin sylissä pohtien vaihtoehtoja. Lähdenkö tästä Tampereelle päivystykseen, kello siis puolenyön paikkeilla vai lähdenkö Tampereelle päivystävään apteekkiin hakemaan Disflatyliä, jota meillä ei tietenkään ollut. Ei ollut ananasmehua, ei pilttejä ei mitään. Sitten kelpasikin persilja ja päätin, että kyllä tässä aamuun pärjätään.

Muutamia kipupiehtarointeja ja tukiruokaa, missä nutrisalia. Hieroin vähän masua ja annoin taas tukiruokaa. Pahin oli ohi vähän yli tunnissa. Kaasut lähtivät liikkeelle ja Gia ryhtyi (OIKEESTI) piereskelemään. Hieman... öö... hankalasti kuvailtava fiilis siinä kohtaa. :D Laitoin Gian vielä kuljetusboksiin heinän kanssa ja se ryhtyi pienen pyörimisen jälkeen mussuttamaan heinää. Teki pari papanaakin. Mamma pääsi nukkumaan, mutta lähtee ostamaan Disflatylia HETI...


Uusi poika

Saadaan lilac projektiin uusi poika. Varsinainen aarre! Risteytystaustainen, mutta rusetillinen lilac uros Valnut. Mä oon jo ihan rakastunut ja tätä poitsua (ja sen veljeä) himoitsin jo niiden synnyttyä. Veli myytiin enkä kerennyt ollenkaan edes ilmoittamaan kasvattajalle, että mieluusti otan jos myy... Valnut oli alunperin tarkoitus jäädä kasvattajalle, mutta nyt sitä tarjottiin mulle! Hihiii!
Täällä löytyy siitä kuva. http://yerazigblogi.blogspot.com/2009/07/vauva-uutisia.html

tiistaina, syyskuuta 15, 2009

Näyttelyn jälkeinen elämä

Evästä näyttelystä
Ostettiin näyttelystä hervoton kasa Oxbowta, kun saatiin nätti pakettihinta sille. Kilomäärää en nyt muista tarkalleen, mutta noin 40kg. Muutama pussi siinä oli elatuspellettiä, mutta pääasiassa kasvatusta. Siitä riittää nyt toivottavasti melko pitkäksi aikaa.
Joku oli tuonut näyttelypaikalle heinäpaaleja, ilmeisesti sitä varten jos sponsoriheinät eivät saapuisikaan. Sponsoriheinät saapuivat, joten niille paaleille etsittiin uudet omistajat. Saatiin yksi mahtumaan autoon.
Näyttelyissä sponsorina oli Best Friend ja jokaista marsua kohden oli laskettu yksi pussi heinää. Eihän mikään marsu syö pussia heinää kahden päivän aikana, joten puolikkaita ja avaamattomia pusseja kasattiin näyttelyn jälkeen keskelle salia. Mika pakkasi auton niin, että jokaisessa välissä löytytyi heinäpussi. Pienenpieniin väleihin niitä oli tungettu. Kasan päälimmäiseksi takakonttiin vielä viskottiin viimeisiä. :D Harmi ettei tullut autosta kuvaa kun oli pakattu täyteen. Jousitus oli kovilla, sen voin sanoa.

Eläinlääkäriin
Näyttelyistä kotiutui mulle Evalla lainassa ollut Nikean Jämä. Jämällä oli ollut verikorva laina-aikana ja käytiin sitten maanantaina vielä poistattamassa tikit täällä. Jämä ei ollut lainkaan yhteistyöhaluinen, vaan tahtoi olla kovin virkeä vielä kahden rauhoituspiikin jälkeen. Piti antaa Jämälle kaasumaski, jotta Jämä torkahti. Siinäkin marsulla kaksi pitäjää ja yksi joka piti maskia naamalla. Reipas poika. Sitten saatiin vasta tikit pois. Istuskelin hetken siinä, jotta Jämä herää ennen boksiin laittoa ja ensitöikseen se ryhtyy pesemään naamaa. Lähinnä tassut sohi mihin sattuu, mutta kyllä se on suloinen. Sairastelun takia se on menettänyt massaa ja syönyt turkkinsa. Takaosassa hilse on vienyt karvoja laikuittain. Lähtee poika pesuun heti, kun korvasta selviää. Nyt se on yksin, kun ei sille ole kaveria. Se kuikuttelee kokoajan...

Samalla kerralla eläinlääkärissä kävi Pala. Pala oli ilmeisesti heinähäkissä telonut vasemmasta takajalasta keskimmäisen varpaan. Oli pari viikkoa sitten veressä ja turvonnut. Aristi pari päivää, mutta sitten ryhtyi käyttämään tassua normaalisti. Odoteltiin ohimenoa, mutta kun turvotus vain jatkui päätin napata Palan mukaan tänään. Antibioottikuuri jatkuu vielä muutaman päivän. Ell epäili sen murtuneen, joten turvotus on normaalia. Kipsiä ei jalkaan laiteta eikä olisi laitettu aiemminkaan.

Kolmas mukaan tullut marsu oli Evalta lainassa oleva Kalle. Kallella oli maanantai aamuna nenä aivan räkäinen ja kuului hurjaa rohinaa. Ell ei enää mitään, joten josko oli vaan näyttelymatkasta stressiä ja vetoa.

Yhdistetyt parit ja muuttuneet laumat
Näyttelystä saapui kotiin Piwers Alfonso! Musta nätti nöpönenä tuli takaisin hyvissä voimissa. Alfonso yhdistettiin maanantaina Berbeeriin. Toiveena siis mukavia suklaalapsosia, kun molemmat ovat kantajia.

Laumat kokivat suuria muutoksia. Pala, Kikkare ja Fatseri siirrettiin vanhempien joukkoon alahäkkiin. Gia ja Elli olivat kummissaan tunkeilijoista ja satunnaisia spurtteja siellä on edelleen, mutta nätissä ja sopuissassa rivissä ne kerjäsivät jo illalla ruokaa.

Entiseen mammalaumaan, nykyiseen pentulaumaan työnnettiin Tara, koska Breezeri lähti Ruotsiin. Taran masu on valtava ja tunsin jo potkuja. Sokerina pohjalla Supersuloinen pieni naaras Wallhamra Åla tuli meille. Chocolate/white grizzle. Älysöötti. Rohkea pieni. Ruseteissa on tietenkin toivomisen varaa ja sukutaulu on melko jännää katsottavaa, mutta väri on mun projektini ja se mitä abyharrastukselta haluan. Oona sulautui osaksi pentulaumaa Taran tassun alla.
.

SMY:n 20v juhlanäyttely

Aamutuimaan ennen arvosteluja oli ensimmäinen kasvattajakatselmointi Hannalle. Esillä oli Breezeri ja Hei-Huppari. Läpi meni!

Lauantain menestyksen jälkeen sunnuntaina sitten heti onneksi paluu normaaliin ja abypöydällä sijoittuneiden joukkoon pääsi vain Breezeri. Mut en oo tippaakaan pahoillani. :) Barbaaria ketutti suunnattomasti seisoskella missään laudalla enää. Se ei ollut lainkaan edukseen siinä. Babyabyissa oli tällä kertaa Hiippari ykkönen ja Huppari kakkonen. Junnuissa sain paremmat arviot kun kuvittelin Gangsterista ja Emperorista. Ei sertejä sunnuntaina.

Sunnuntainakin abyt arvosteltiin niin että kaikki pet marsut oli arvosteltu ja odoteltiin että koskakohan sitä vois ppm pöytää järjestää.. Iso osa pet ihmisistä oli kattelemassa (tai auttamassa) abyluokkaa (avoimessa siis vaihteeksi 26 eläintä). Pet puolella ihmeteltiin, että mitä ihmettä siellä nyt tapahtuu, kun jumalaton ruuhka vaan joka kestää ja kestää ja kestää? Mika kävi sitten Fatserin ja Marsesterin kanssa PPM pöydällä ja abyluokka senkun jatkuu... Sunnuntain petissä Fatseri sai jonkun ruusukkeen, ilmeisesti siitä, että PPM pöydällä kävi muttei sijoittunut. Marsesteri oli PPM2!! Sai kolmannen eliittikorttinsa. Marsesterin Eliitti Pet hakemus lähtee justiinsa.

Superkiitokset marsunpitäjille ja etenkin niille, jotka kiltisti pönöttivät korupöydän vieressä vaikka kauppa ei käynytkään.

Nordic 2009

Baby abyissa mun H-lapset otti kaksoisvoiton. Evalle lähtenyt Huppari oli eka ja mun Hiippari toka. Hiippari sai sertin.
Avoimissa oli marsuja 27 ilmotettuna, neljä mun, muutamia poisjääntejä. Sijoitettiin kahdeksan ja Berbeeri 7, Kikkare 5 (muistaakseni 5), Breezeri 3 ja Barbaari voitti avoimen luokan!! Hiipparoin sitten siihen veteraanien jälkeen kuuntelemaan josko saisin selvää pääsikö Barbaari rop sijoille... Jotain se tuomari sanoi, mutta en saanut selvää, mutta vieressä sitten ruotsalainen kasvattajaystävä sanoi congratulations. WTF? Eva, sihteeri tai kuka siinä olikaan sanoi sitten että Barbaari on niistä 40 abystä rodun paras. Meinasin kuolla järkytyksestä!!
Bis pöytään tuli tietty kutsu ja siinäkin sitten ihmettelin, että no eihän me voida sijoittua, kun siinä oli monta muutakin tosihyvää. Olin siinä sitten ihan ajatuksissani ja yhtäkkiä näkökenttään ilmaantuu tuomarin käsi. Tsiisus! Pitääkö poistua? Sijoituttiinko me? Onko joku saanut jo jotain, että mikä bis sija me muka saatiin? Ja sit Annukka työntää selän takaa ruusukkeen ja pokaalin siihen. Piti tarkistaa nauhasta, että mitä siinä lukee. :D Barbaari oli siis noin 250 ulkomuotoluokkamarsun joukosta BIS 10!!
Huh.
Barbaarista tuli samalla meidän ensimmäinen valioitunut omakasvatti.

Hupaisaa vielä se, että pet naaraat oli jossain numerossa 8 kun abyjen arvostelu alkoi. Puolessa välissä avointa luokkaa Annukka tulee kyselemään, että nyt on kaikki 30 arvosteltu, mut toi Marsesteri tarttis saada viel arvosteluun. Ööö.. Joku siihen tuli onneksi pitämään huligaaneja niin, että Mika pääsi valmistelemaan Marsesterin. Marsesteri arvosteltiin ja Mika palasi abyjen viereen. Jotta niin paljon abyja oli.

Artturi, Fatseri, Impaktori ja Marsesteri sai joko kuman tai kupan ja Marsesteri oli PPM9 ja sai hienon pokaalin ja söpön ruusukkeen. Marsesterin ruusuke sopi täydellisesti sen näyttelyhäkin verhojen väriin. Vaalean lila.

maanantaina, syyskuuta 07, 2009

Kohti Nordicia

Nettikatkoksen takia hieman myöhäisiä kirjotteluita.

PiNan näyttely meni mukavasti. Abytenavat yllättivät rauhallisuudellaan. Potkis oli vähän hankala. Hiipparia sanottiin pieniksi, mutta millä sitä enempää kasvattamaan, kun on kuivaaheinää, tuoretta heinää ja oxbown kasvatusta rajattomasti kupit pullollaan. Pieni koko kyllä emosta lähtöisin. :) Emona siis Kikkare. :D Juju, Marsesteri ja Särmäri saivat ruusukkeet ja Fatseri oli PPM5 ja Gia-rouva olis PPM2!! Hih.

Nordiciin ilmosin marsuja 108€:n edestä. Nordic-päivänä vähemmän ja synttärinäyttelypäivänä enemmän. Mennään sinne jo perjantaina: hui mikä reissu! Jänskättää. Barbaari on meidän ehkä isoin toivo, kun Kikkare ei ole niin muhkea kun voisi toivoa. Hiippari on junnupuolen toivo, mutta tosiaan pienikokoinen. Emperori voisi olla hyvä, mutta vielä hieman pitkulainen. Gangsteri myöskin, jos pysyy paikoillaan että saa sen yhden harjan aseteltua oikeaan kohtaan...