sunnuntaina, marraskuuta 29, 2015

PiNa kauppa

Pirkanmaan Nakertajilla on tosiaan Spreadshirtillä oma paitakauppa. Tilauksen saa ilman postikuluja koodilla 2GIFTS, jos tilaa kaksi tuotetta.

Kaupan osoitehan on: http://shop.spreadshirt.fi/nakertajat/

Mä tilasin itselleni paidan ja hupparin ja lapselle hupparin. :)

perjantaina, marraskuuta 27, 2015

Black friday ostosvinkki

Putkahti vastaan aikamoinen ostosvinkki. Pajusilta hintaan 2,40€. Aika pienikokoinen tosin, vain 22cm ja leveyskin vaikuttaa vaatimattomalta. Voisi kuitenkin sopia ainakin nakerteluvirikkeeksi marsuille. Pulleammalle taitaa jäädä "haarniskaksi." HAH!

Horzen sivuilla on siis jyrsijäosio, josta tämä aarre löytyi.

Mä kerkesin jo tilaamaan itselleni heppavehkeitä ja vasta nyt myöhemmin näin nämä. Olisin hyvin voinut tilata näitä vaikka 20kpl...

tiistaina, marraskuuta 24, 2015

Katse ensi vuoteen

Mä nyt olen korviani myöden liemessä PiNan kanssa, joten voin alkaa mainostamaan jo PiNan tapahtumia. :)

23.1.2016
Näyttelypaikka: Viialan Sampola, Vakkistentie 5, 37830 Viiala
Näyttelykutsu: http://pirkanmaannakertajat.net/2015/10/talvinayttely-23-1-2016/
Tälle talvinäyttelylle on luotu jo tapahtuma facebookissakin. Alustavien suunnitelmien mukaan paikalle tulee myös Eläinten Koulukuvaus. Toisinsanoen nyt on mahdollista saada ammattilaisen kuvia studioympäristössä omista lemmikeistä. Toimintatapa on sama kun koulukuvauksissakin eli maksat vain niistä kuvista, jotka loppujenlopuksi otat itsellesi. Auni sattui olemaan silloin näyttelyssä mukana. Mä otin lemmikkien lisäksi Aunista kuvia ja meistä yhteiskuva. :)

Päivämäärät on päätetty myös kolmelle muulle näyttelylle. Lajikattaus vaihtelee näyttelyittäin, mutta pet-marsut on ihan varmana jokaisessa mukana. :) Paikkakin on joka kerta sama, koska se oli mukava ja mukavan edullinen. Lyhyt matka Tampereelta, eikä mahdoton pääkaupunkiseudultakaan.
23.4.2016
27.8.2016
29.10.2016

Olkaa hyvät ja tervetuloa.

maanantaina, marraskuuta 23, 2015

Marsuvideoita

Tässä pari vanhaa superhauskaa marsuvideota. Facebookissa on näitä "katsele muistojasi" juttuja ja sitä kautta muutaman linkin takaa löytyi tämä video.


En ollut huomannutkaan aiemmin, mutta oli saanut jatko-osan. Ei mun mielestä ihan yhtä oivaltava, mutta hauska kuitenkin.


Taitavat videoeditoijat voisivat tästä tehdä jonkinasteisen kilpailun. Jos kilpaileminen ei kiinnosta, niin voihan niitä tehdä omaksi ja muiden iloksi!


keskiviikkona, marraskuuta 18, 2015

Fanipaitoja!!

Oletko aina halunnut omistaa paidan PiNan logolla?

Nyt se on mahdollista! PiNalla on nimittän aivan uunituore oma Spreadshirt-kauppa, josta saa hienoja PiNa-tuotteita. Toiveitakin tuotevalikoimasta saa esittää, jos valikoimasta jotakin tarpeellista jäi mielestäsi vielä puuttumaan.

Laitetaanhan uudet PiNa-paidat päälle Talvinäyttelyyn?

http://shop.spreadshirt.fi/nakertajat/

perjantaina, marraskuuta 13, 2015

Rapsutuksia vailla

Käännän nyt vielä veistä haavassa, mutta löysin ehjn USB piuhan, jolla sain puhelimesta Matahari-videon ladattua. Tämmöinen mussukka se oli. Nyt just ei oo taas ketään tämmöistä, vaikka kyllä Glamouri ja Campari tähänkin vielä oppii...


sunnuntaina, marraskuuta 08, 2015

Myydään


Katso tuoreimmat myyntiuutiset klikkaamalla tunnistetta "myynnissä".

Myytävien kuvia saattaa löytyä Facebookista. Aika laiska olen kuvaamaan. www.facebook.com/MaailmanMarsula

En ota varauksia syntymättömiin poikueisiin.

Lue ennakkoon KAUPPAKIRJA!

maanantaina, marraskuuta 02, 2015

Haaste

Sain haasteen Wannabe hamsteriblogista.

Mitä marsuharrastus on antanut minulle?

Ystävät
Valtava kasa kavereita, tuttavia ja ystäviä. Kontakteja ei tietenkään olisi, jos en olisi harrastanut näyttelytoimintaa. Näyttelyistä ja muista tapahtumista on löytynyt monta läheistä ystävää, joiden kanssa mielellään juttelee kaikesta muustakin kun marsuista. Molempien lasten kummitädit on marsupiireissä tavattu. Osa ystävyyssuhteista on vähentynyt, jos kaveri on lopettanut kasvatuksen, mutta lämpimät muistot jää ja varmaan jos saisi organisoitua tapaamisen, niin juttu jatkuisi ihan kun ei olisi koskaan katkennutkaan. Välimatka on joskus ongelma, mutta onneksi on Skype, WhatsApp ja Facebook. Kavereita on tullut runsaasti myös kansainvälisesti ja tässä päästäänkin kielitaitoon.

Kielitaito
Pystyn keskustelemaan likimain jokaisesta marsurodusta ja niiden erilaisista ominaisuuksista englanniksi ja ymmärrän keskustelun likimain kokonaan ruotsiksi. Ruotsia en tosin pysty itse tuottamaan samalla mittakaavalla kun ymmärrystä on. Johtuu ehkä siitä, että Ruotsissa ihmiset puhuvat luontevasti englantia välittömästi, jos naama näyttää kysymysmerkiltä. Kaikki Suomeen tulevat tuomaritkin puhuvat kyllä englantia kansalaisuudesta riippumatta. Englannintaito on muutenkin kohentunut viimevuosien aikana muustakin kun marsusanastosta, koska ihmisten kanssa tulee toki rupateltua kaikkea muutakin.

Biologia
Kotieläinjalostusta, genetiikkaa, lajituntemusta, eläinten oppimista, käyttäytymistä jne. Vastuuseenkin tämä kasvattaa, mutta mä nyt olin aikuinen jo valmiiksi, kun aloitin tämän harrastuksen. Kiehtovaa pystyä vaikuttamaan siihen, minkälaisia yksilöitä tähän maailmaan syntyy.

Yhdistystoiminta
Kaikki yhdistystoiminnan hyvät ja huonot puolet. Säännöt ja syyllistäminen, sosiaalisuus ja sekopäisyys, selän takana ja suoraan puhuminen, onni ja orjuus, hyvät ja huonot tavat...

Iloja
Eläimet tuovat valtavasti iloisia asioita arkiseen elämään. Häkkien siivouksen jälkeiset riemukkaat pukittelut, että omistajalla on tukassakin purua. Heinän rapinan aiheuttama puiputus ja pukittelu. Ratkiriemukkaat poikaset heinäkasassa. Poikaset. Ne poikaset on niin söpöjä, että sydän halkeaa! Näyttelyreissujen odottaminen: näkee kavereita, toivoo parasta eläintensä osalta. Jos joskus pärjääkin, niin sehän se vasta mukavaa on! Abessiinialaiset etenkin elävät ihan täysillä ja omistaja on kyllä jotenkin mieltänyt abessiinialaisen iloisen elämänasenteen. Reippaasti pukitellen asiat sujuvat paljon mutkattomammin. Tosin aina löytyy joku hapannaama, joka ei siitä tykkää, mutta pienen kyttäämisen jälkeen pukittelua jatketaan yhtä riemukkaasti vaikka hapannaaman ympärillä. Kun asiat on hyvin, niistä on syytä nauttia. Jos asiat ei ole hyvin, niin niihin pitää vaatia muutosta, joskus kovaäänisesti puiputtaen, joskus kalteria nakertaen! Iloita pienistä asioista, kuten vaikka siitä heinän rapinasta. RUOKA! Se on tärkeä!

Suruja
Marsujen hoito vie aika ja tällä hetkellä kolmen työn, kahden lapsen ja keskeneräisen omakotitalon kanssa marsujen kanssa ei ehdi viettämään aikaa niin paljon kun tahtoisi. Perushoito tulee tehtyä: siivous viikottain, aamuruokinta ja iltaruokinta. Ylimääräinen käsittely, pusuttelu ja puuhastelun seuraaminen on jäänyt todella vähälle. Se surettaa.Rahallisestihan marsut tuottavat pelkkää papanaa, joten rahan vähyys tuottaa aina jonkin verran päänvaivaa.
Tärkeän eläimen menehtyminen on aina suuri kolaus sielulle. Etenkin tässä vaiheessa, kun alkaa näkemään jossain suosikkimarsussa niitä samoja piirteitä, joita on nähnyt useita sukupolvia aikaisemmin kyseisen yksilön vanhemmissa, isovanhemmissa tai isoisovanhemmissa. Silmissä on tietty ilme, johon olet ensimmäistä marsua ostaessa rakastunut palavasti. Sitten se silmien tuike sammuu ikuisesti. Vanhuudelle kukaan ei voi mitään. Samassa häkissä tuikkusilmän tytär oikaisee nenää kättä kohti ja nuolaisee.

Marsuharrastus antaa ja ottaa.

Haaste lähtee Karvaisten Naisten Kylään ja Koirille ja Possuille.
Kysymyksenä:  mitä eläinharrastus on antanut sinulle?

sunnuntaina, marraskuuta 01, 2015

Ulkomuototuomarointi

Pohdintaa ulkomuototuomaroinnista näin ensimmäisen koearvostelun jälkeen. Yksi harjoitusarvostelu, miljoona sihteröintiä ja kuuntelua on siis jo takana.

Teddyt ja rexit oli hyvin samankaltaisesti arvosteltu kun tuomarillakin. Niissä on nähnyt tässä ajassa jo paljon ja niistä muodostaa mielipiteen jo helposti.

Abessiinialaiset oli oikeastaan se vaikein. Niitä on pyöritellyt niin paljon omassa marsulassa ja syynännyt virheitä, niin kaikki virheet löytää kyllä. Toisaalta juuri sen takia, kun niitä on pyöritellyt, niin jokaisesta eläimestä löytää myös paljon hyvää. Mulle ei koearvosteluun tullut kaikkia marsuja. Sattumalta kävi niin, että tuli melko samanlaiset eläimet, joten sijoitukset oli vähän haastavia. Toisaalta teki mieli antaa kaikille sertit, koska on mun rupsukoita parempia, mutta toisaalta virheitäkin löytyi niin, että onko ne sertimarsuja sittenkään... Kyllä siinäkin sitten sen oman linjansa löytää, kun vaan miettii, mitä minä tahdon abessiinialaiselta.

Skinnyjä taas oon nähnyt vähemmän, niin niiden kanssa pohdittin pidempään.

Ch teddyt ei vielä kuulu Suomessa standardiin, mutta tulevat ilmeisesti tulevaisuudessa olemaan karkeakarvaisissa, joten mä katsoin nekin sitten samalla. Se oli tosi hyödyllistä, koska tällä kertaa oli todella erityyppisiä näytillä.

Vielä yksi koearvostelu ja olisin valmis karkeakarvaisten osalta.