Eilen illalla kiinnitin huomiota Mistyn syömiseen. Se haroi tassulla suutaan, ravisteli päätään ja väänteli muutenkin naamaansa. Mähän olin ihan kauhuissani. Mikä tahansa pieni ongelma tiineellä naaraalla saa vatsan vääntämään, rintaa puristamaan ja epätoivon hiipimään mielen perukoille. Tunnustelin päälisin puolin leukaa ja suuta, mutta en tuntenut mitään. Etuhampaissakaan ei näkynyt mitään. Hammaspiikkiä osasin pelätä, mutta toivoin, että aamulla vaiva olisi poissa, josko heinänkorsi vain takahampaissa hassusti.
Aamulla tilanne oli sama. Misty siis kyllä söi mielellään ja illalla oli taistellut porkkananpalasista ihan samalla innolla kun muutenkin. Syöminen oli vain vaikeaa ja hidasta. Eläinlääkäri saatiin tälle päivälle ja Mika kävi sen sinne vimässä. Vasemmasta takahampaasta löytyi piikki ja se viilattiin pois. Kevyessä rauhoituksessa se hoidettiin 10min. Se oli jo hereillä kun eläinlääkäri kantoi sen Mikan luokse.
Nyt se syö tuolla innokkaana heinää ja pellettiä. Toivotan, että siitä ei nyt seuraa tiineysmyrkytystä. Yhdistämisestä on 9vk, joten synnytys voi olla jo viikon päästä. Tai sit ei. Ei osaa sanoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti