Autossa hieman yli 3h, näyttelypaikalla 3h, kotiin yli 3h. Suurinpiirtein sellainen muistikuva jäi. :D
Lappeenrannassa suurin osa oli eilisiä Hämeenlinnan näyttelyn kävijöitä, joten puunauskohtien pisteet ja sanalliset kommentit oli luettu huolella ja korjattu. Korvissa ei juurikaan ollut likaa, rasvikset puunattu, tassunpohjia oli hoidettu, kynsiä viilattu. Puunauskohtien luetteleminen oli aikalailla itsensä toistamista. Se on tietty hyvä, että ihmiset olivat kiillottaneet marsunsa. :) Korvat 5 puhtaat, hampaat 5 näytti hyvin, silmät 5 kauniit, rasvis 10 puhdas, tassunpohjat pehmeät ja kynnet hyvin leikattu kymppi... Onneksi siellä oli myös uusia naamoja. :)
Mutta sitten tuleekin turkki ja yleiskunto, jotka kahden päivän näyttelyreissulla kärsivät eniten. Eilen oli tosi paljon 15p turkkeja. Pari hilsehippusta saattoi löytää, jos oikein tarkasti etsi. Irtokarvoja löytyi, jos oikein nyppi ja pyöritteli. Lappeenrannassa taas monilla stressi näkyi pienenä hilseenä ja karvanlähtönä. Yleiskuntokin pitkällä matkalla monesti vähän nuhjaantuu, kun marsu ei syö ja juo kuitenkaan yhtä hyvin kun kotona.
Kiva päivä, joski 18 marsua tuntui tosi pieneltä määrältä eiliseen. Ne meni ihan hujahtamalla yhdeltä istumalta. Kivaa. Mukana taisi olla muutamia ensikeralaisiakin, toivottavasti kiinnostus näyttelyihin säilyy.
Seuraava näyttely vasta kuukauden päästä Lahdessa. Onneksi. Mä en tuomaroi siellä. Onneksi.
Vaikka tykkään tuomaroinnista, ni nyt tuntuu, että tauko tulee tarpeeseen. Hieman yli vuoden aikana oon ollu kymmenessä näyttelyssä ja osa tuomarikolleegoista tuumaa sen olevan aivan liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti