Huhtikuun helvetti

Mysteerivaivat jatkuivat siis huhtikuussa.

Pääsiäisen aikoihin lähdin lomareissulle viikoksi ja sieltä palatessa oli taas karu aamuruokinta marsulassa. Puiputusta ihan muutaman marsun suusta. Kaikki abyt ja himmyt näyttivät samalle, pönöttivät karvat pörhöllään. Ihan kasoissa kiinni toisissaan. Ei niitä juurikaan kiinnostanut tulla katsomaan mua. Kyllä ne liikkuivat, jos oli pakko. Jonkin verran käyskentelivät katsomassa häkin reunalla, että onkohan mulla jotain hyvää. Osalla rähmi silmät, mutta pääasiassa kaikki vaan nököttivät silmät viiruina. Laiskasti pureskellen ottivat vastaan aamuheinät. Ei pukittelua. Ei puiputtelua. Ei edes tappelua heinäkasan parhaasta paikasta!!! Siis kaikin puolin passiivista olemista. Normaalisti käyttäytyvät marsut pystyi laskemaan yhden käden sormilla.

Kaksi väliverkolla erotettua urosta, jotka normaalitilassa haluavat tappaa toisensa nököttivät ihan kyljikkäin naamat kiinni toisissaan. Myös kaksi urosparia (aikuinen+pentu) olivat samanlaisia. Nököttivät väliverkon kohdalla kiinni toisissaan. Kaikki tietää, että jos naaraslaumassa on neljä naarasta, niin jokainen nukkuu tasan tarkkaan omassa kulmassa ylhäisessä yksinäisyydessä. Nyt kaikki naaraat olivat pakkautuneet jokaisessa häkissä aina yhteen kulmaan. Ihan kun kaikilla olisi ollut todella todella kylmä. Lämpötila kuitenkin se normaali 15. Talvella oli viileimmillään 8 astetta, eikä mitään ongelmaa. Yleensä talvellakin tuuletin muutaman minuutin marsulan ovi ihan auki ja kylmä ilma aiheutti ilopukkiloikkia eikä nököttämistä.

Koko eläinlauma. n.70 marsua tässä kunnossa. Aika shokki. Mä pyörin kun pieru saharassa siinä varmaan tunnin ennekun tajusin että oli tarkoitus alkaa siivoilemaan. En mä tiennyt mihin suuntaan mä katsoisin. Pari marsua mun silmiin ihan lopetuskunnossa, kun eivät tulleet edes syömään ja normaalisti häkissä kättä karkuun menevä ei hievahtanutkaan, kun sen nosti syliin ja olemus muutenkin likimain vetelä. Ei sen puoleen, siinä kohtaa kun oivalsin, että se ei oo painajaista, vaan ihan todellisuutta, ni en nähnytkään hetkeen yhtään mitään, kun vollotin niin vuolaasti.

Missään nimessä mä en syytä ruokkijaa näistä muutoksista. Samat ruuat, samat ohjeet, samat määrät kokoajan. Ja jos vaisummaksi muuttuu koko lauma pikkuhiljaa, niin sitä muutosta ei välttämättä huomaakaan. Etenkin kun tässä vaiheessa ruokkija kävi 3-5 kertaa päivässä ruokkimassa ja punnitsemassa Bloggeria. Huomio oli kaikki siinä yhdessä sairaassa marsussa.

Taas kirjoitin hätäpäissäni tälle toiselle eläinlääkärille, jonka kanssa olin ollut yhteyksissä. Todettiin yhteistuumin, että ainoat mitkä vaikuttaa näin kokonaisvaltaisesti koko marsulaan on ne yleiset olosuhteet eli lämpötila, kuivikkeet, juomavesi, ruoka, jne. Ainoa asia, mikä tässä oli vaihtunut oli pelletti.

Pelletti. Tosiaan. Olin syöttänyt Freddyä reilut kolme viikkoa hitaasti määrää nostaen kolmisen viikkoa ennen ekoja oireita. Sairastuneiden kohdalla jätin pelletit pois ja siitä viikon päästä aloin antamaan sitä uudelleen. Pienemmällä annostuksella ja varovaisemmin. Tätä oli mennyt nyt taas sen noin kolme viikkoa ja tuli nämä oireet. Kipulääkettä olin saanut Bloggerin hoitamiseen tällä välillä, joten testasin heti muutamaan, että onko kyse kivusta, jonka takia kaikki nököttää. Kipulääkkeellä ei ollut minkäänlaista vaikutusta marsun käytökseen.

Viikossa osa marsuista palautui jo likimain normaaleiksi. Kahdessa viikossa muutamaa marsua lukuunottamatta käytös oli normaalia. Nämä lopetuskuntoiset mä säästin hengissä viikonlopun yli siksi, että saisin näytteet Eviraan mahdollisimman "tuoreena". Tukiruokin ja juotin ja virkistyivätkin niin, että lykkäsin lopetusta edelleen ja lopputuloksena on sittenkin ihan hyvinvoivat marsut. Vaikkakin laihat, mutta ihan hyvinvoivat. Kuolleita koko tämän kriisin aikana oli viisi, joista kaksi nuorta aikuista, yksi 3kk ja muut alle 2kk poikasia.

Puhelinrinki ja facebook on käynyt kuumana marsukavereiden keskuudessa. Arvauksia on heitelty suuntaan ja toiseen sekä erilaisia kokemuksia. Eri eläinten rehuissahan on silloin tällöin pilaantuneita eriä. Koiranruuassa yhdellä tuttavalla oli ongelmaa, että sitä syöneet koirat oksensivat likimain heti syömisen jälkeen. Toisen eränumeron pussissa ei ollut ongelmaa. Sikojen rehuissahan oli ihan uutisotsikoitakin pilaantuneesta erästä joskus mun lukioaikana. Muutama vuosi sitten marsunruuassakin oli yhdellä merkillä huono erä. Tähän tartun nyt enemmän, koska eläinlaji on sama. Sen merkin maahantuoja tutkitutti erän ja totesi, että pilalla, mutta ei sitten kertonut tarkemmin mikä on pilalla ja miksi. Omistaja oli huomannut marsujen pissan haisevan todella pahalle ja muutamia kuolleitakin oli tainut tulla. Eviran avauksissa oli löytynyt viljojenhomemyrkkyjä, joten nämä olivat todennäköiset syyt sitten pelletin pilaantumiseen. Sitä en tiedä tarkoitettiinko homemyrkyillä homeiden erittämää myrkkyä vai homeiden torjuntaan tarkoitettua kemikaalia.

Pilaantunutta erää puoltaa myös se, että kasvattaja kenelle mä myin tätä samaa on tuumannut, etteivät marsut suostu koskemaan koko sapuskaan. Viimeksi heillä oli samaa pellettiä noin vuosi sitten 10kg ja marsut mussuttivat sen oikein mielellään. Nyt ei. Toinen kenelle myin tätä on tehnyt sekoitusta muutamasta eri pellettimerkistä ja tämä jää aina viimeiseksi. Ja tosiaan, mun firma jälleenmyy tätä ja tilasin silloin sen 140kg josta omat marsut söivät jo noin 60kg.

Ongelmahan tässä on nyt se, että oireet eivät ole samat molemmilla kerroilla. Tosin mä en voi sanoa satavarmaksi, että oliko meillä marsuissa passiivisia pönöttäjiä halvausten aikoihin, koska mä putkinäköisenä tietenkin tuijotin ja hoidin vain näitä halvaantuneita.

Olen täällä blogissa valittanut tiinehtymisongelmista. Uskoisin, että tässä on nyt se syy. Hedelmällisyyteenkin vaikuttaa isosti se mitä eläin syö. Kuukausi sitten meillä piti olla valtava babyboom. Eipä ole kuulunut. Kolme naarasta on nyt synnyttänyt, joista kaksi tosiaan elinkelvottomia minipieniä raukkoja ja kolmas poikue vähän pieniä ruippanoita, mutta hengissä ja oletuksiin nähden oikein reippaita.

Freddyn maahantuoja otti asian vakavasti, kun näistä kerroin. Lähetin avaamattoman laatikon sinne ja lähti labraan tutkittavaksi. Vielä ei ole kuulunut sieltä tuloksia.

Voisin oikeastaan sanoa, että viimeviikkon asti vedenkulutus on ollut äärimmäisen runsasta. Viiden naaraan lauma on saattanut tyhjentää litran pullon aamuin illoin. Yksi huonovointisimmista yksin asuvista uroksista on juonut puoli litraa päivässä (tai en testannut miten paljon joisi, kun täytin sen vaan iltaisin ja aamulla kuitenkin oli noin puoli pulloa jäljellä). Jo pelkkä puoli litraa päivässä kahteen marsuun on mun mielestä reilusti. Mutta yksittäinen 800g painoinen marsu juo puoli litraa päivässä on sairasta. Jotain nämä eläimet ovat yrittäneet elimistöstään puhdistaa. Mutta nyt alkaa jo helpottamaaan sen osalta.

Hammasvaivoistaan kirjoiteltu Bloggeri lopetettiin viikonloppuna. Ei siitä tullut marsua, vaikka miten koitettiin ruokkia. Bloggeri söi kyllä reippaasti myös itse, kun liotettiin pellettejä. Mutta jotain vikaa marsussa on, jos ei tällä ajalla jo tokene.

Pellettinä on syötetty nyt Oxbowta sillä törkeällä kilohinnalla, mutta eipä tässä kai muu auta. En mä voi sanoa, että Oxbown kanssa ei olisi KOSKAAN ollut mitään ongelmaa, mutta ei mitään mikä olisi vähääkään edes lähellä tätä helvettiä, mikä on tänä keväänä käyty läpi.

Kasvatus on ihan oikeasti vaakalaudalla. Naaraat on vanhentuneet, kun en tietenkään ole uskaltanut ketään yhdistää mihinkään tämän aikana. Ja ne jotka ei ole tiinehtyneet, niin ei ole tiinehtyneet. Tiinehtymisen vika voi myös olla uroksessakin. Yhtälailla tämä mahdollinen oletettu viallinen ruoka vaikuttaa uroksenkin sukusoluihin. Joka kerta marsulaan mennessä pelkää, että saa laskea raatoja. Ei ole kivaa. Marsulaan meno on ikävää. Marsulassa puuhastelu ei ole ollut mukavaa loppukeväänä. Harrastuksesta ei ole nauttinut. Toivottavasti tämä into tästä parantuu. Meillähän on taloprojekti meneillään ja muutto olisi syksyllä, mutta uuden rakennettavan marsulan kohdalla ei jaksa ajatus kulkea ollenkaan. Koko marsujuttujen ajattelukin tuntuu valtavan raskaalta.

Onneksi on tuoretta heinää jo tarjolla. Marsulassa tulee äkkiä elämää, kun tuon kassillisen heinää ja marsut hoksaavat hyvän tuoksun!