Ohjuspalleroinen ei selviytynyt ripulista. Se oli eilen pakko lopettaa, kun oli kunto romahtanut aamun ja illan välissä niin hurjasti. Sillä oli ihana otsatukka, kaunis pää, pehmoinen turkki ja suloiset silmät. Se oli vikkelä kun ohjus. Ei mikään nahjus. Ihana mussukka. Pus.
Nuorempi Feidari taas selviytyi hyvin ja oli eilen illalla jo roikkumassa kalterin reunalla muiden kanssa samassa rivissä. Huh, sentään toinen selvisi.
Muita mahaongelmaisia ei ole ollut. Mitäköhän lie syöneet pahaa? Asuivat eri laumassa kuitenkin. Meillä on ruokinta edelleen pelkällä tuoreheinällä. Pellot meillä on hyvinkin sekalaista heinäkasvia sekä ohdaketta, nokkosta ja muuta rikkaruohoa. Voi olla, että sen seassa on ollut jotai mikä ei olisi ollutkaan hyväksi syödä. Näin muuten aika harvinainen ajankohta vatsaongelmille, kun ei meillä koskaan ole ollut kesäaikaan (tuoreheinään totuttamisen jälkeen) edes löysiä papanoita kenelläkään. Kaikki masuvaivat on olleet "sisäruokintakauden" vitsauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti