Monta kertaa on tullut mieleen, että pitäisi kirjoittaa blogiin ihan muutakin pulinaa kun pelkkiä myynti-ilmoituksia ja marsulistoja.
Marsujen kasvatuksessa mulla on siis edelleen abessiinialaiset ja ridgebackit. Abessiinialaisissa mun ikisuosikki jo alkuajoilta on suklaa. Nyt on muutamia grey ja lilac kantajiakin sekä uutena löytyy myös magpiet. Magpieta sattui syntymään omista marsuista sellaisella todennäköisyydellä, että olisin voinut laittaa lottoa vetämään. Kuitenkin löysin sitten ulkomailta muutamat magpiet ja nyt on omia poikasia ja kantajia jopa enemmän kun suklaita. Suklaaprojekti on kyllä kertakaikkisen haastava, vaikka mulla on huippuhieno uros sekä useita hyviä kantajia. Valitettavasti vain moni on sukua keskenään ja näin niitä ei sitten voi yhdistää.
Ridgeback projektissa on oikein kiva tilanne. Omat ridgebackit on siinä tilanteessa, että seuraavat yhdistettävät pariskunnat on viimeiset ilman ulkopuolista uutta verta. Onneksi meillä on monta uutta kasvattajaa, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, niin siitä en ole tippaakaan huolissani.
Tietokantajuttuja on kans tullut päivitettyä tässä lyhyen joululoman aikana paljon. Olipa informatiivinen blogipostaus, mutta kai tässä nyt vähän on käynnistysvaikeuksia pitkän oikean asian kirjoitustauon jälkeen.
Marsujen kasvatusta Hämeenlinnassa kasvattajanimellä Maailman. Marsukaksikko Marsesteri ja Hammastelija saapuivat talouteen 2007 ja siitä se lähti. Kasvattajanimestä tuli virallinen tammikuussa 2010. Sydämen ovat vieneet abessiinialaiset, mutta tilaa on myös ridgebackeillä, himalayalla ja peruaaneilla. Marsujen palvelijana Aida. Eläinperheeseen kuuluu myös, kaksi koiraa ja kolme shetlanninponia.
sunnuntaina, joulukuuta 28, 2025
Välipäiväpulinaa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti