Marsujen katselu on kyllä mukavaa. Etenkin siinä vaiheessa, kun on justiinsa antanut niille ruokaa. Olen tässä tehnyt samalla muutamia hauskoja havaintoja. Ei mitään yllättävää, kyllähän se tiedetään että laumaeläimenä marsut ovat keskimäärin onnellisempia, jos niillä on fyysinen kontakti lajitoveriin.
Arttu on nuorentunut vuosia. Kohta 6v vanhus pukittelee kun puolivuotias. Sehän sai kaveriksensa siis pikkuisen Sprintterin. Jotenkin Artun koko olemus on muuttunut jänteväksi, energiseksi, iloiseksi ja valppaaksi. Uteliaampi ja rohkeampikin se on kun ennen. Onhan Artulla ollut kaveri ennenkin, mutta Artturi myytiin pois ja Arttu jäi hetkeksi yksin. Siinä vaiheessa, kun Artturi lähti, niin Artulla paino nousi ja se ryhtyi syömään paremmin. What? Ehkä Artturi ei sittenkään ollut sille paras kaveri. Mutta Suihkarin kanssa niillä menee oikein hyvin.
Juju asui myöskin jonkin aikaa yksin kun se tuli naaraalta. Nyt kun Suihkari asuu Jujun kanssa, niin häkkiin saa olla jatkuvasti laittamassa heinää. Ne kaksi syövät paljon enemmän kun keskimäärin meidän muut kaksikot! Juju ei normaalisti ole ollut mikään huippuhyvä heinänsyöjä, mutta nyt näköjään lajitoveri kannustaa syömään. Herkkuheinäthän voi loppua kesken...
Friidulla menee hermo omiin poikiinsa justiinsa. Pikkupojat käy kyllä vielä maitobaarilla, mutta molemmat hurisevat kilpaa ja jostain syystä eniten juuri mamman ympärillä. Friidu-parka ei pääse poikasia pakoon edes hyppäämällä tasoille, kun ne perhanat hypäävät jo perässä!
Uskomaton Tuuri osaa jo hurista. Onhan sillä aika paljon jo ikää, mutta annan sen vielä olla tuolla mammalaumassa, kun on niin kovin pikkuinen. Hurmuri vaihtoi sukupuolta!!! Ikinä ei oo näin pitkälle mennyt sukupuolten arpominen. Toissa viikolla se oli mun mielestä vielä poika, tosin epäselvä poika. Viime viikolla se oli kyllä tyttö. Ja kyllä se on varma tyttö. Painoahan sillä ei ole vielä edes 200g ja ikää kohta 4vko, mutta kyllähän sen ymmärtää, jos lähtöpaino on alle 50g. Parhaamme tehdään ja työnnetään ruokaa häkkiin. :) Hurmuri kyllä ahkeroikin syömisen suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti