sunnuntaina, toukokuuta 08, 2011

Eskilstuna 7.5.2011 (Ruotsi)

Jälleen Ruotsin reissu hieman poikkeuksellisesti.

Menin molempiin suuntiin päivälaivalla ilman hyttiä. Marsut jätin autoon vesipullojen kanssa ja hyvin pärjäsivät. Mä pärjäsin laivassa ilman hyttiä huomattavasti huonomin. Oli meinaan tylsää. Supertylsää. Noin 10 tunnin matkalle ei riitä aktiviteetiksi kierros tax freessä ja ruokailu. Yritin nukkua, mutta se on lattialla (tai sen hytittömien huoneen tuolissa) äärimmäisen epämukavaa. Tietokone oli mukana ylhäällä, mutta eipä siitäkään riemua ollut. Aina kun piti vessaan mennä tai syödä, niin kone kiinni ja laukkuun ja liikkeelle. Asioinnin jälkeen se kyseinen paikka ei ehkä ollut vapaana. Kerran parkkeerasin itseni paikalle, jossa pistoke ei toiminut ja kerran sellaiseen, jossa ei ollut pistoketta. Se rajaa koneenkäyttöajan tällä koneella tuntiin. Laivan nettikin oli sen verran hidas, että se siitä pelaamisesta... Tarkoitus oli kirjoitella liiketoimintasuunnitelmaa ja muita etätehtäviä, vaan eipä sillä netillä päässyt kirjautumaan koulutuskeskuksen sivuillekaan...

No, se siitä. Ensi kerralla otan hytin, jotta pääsen nukkumaan. Kaiken kukkuraksi olin matkassa yksin.

Yöpaikkana oli mukava Pure Retreat ihan lähellä näytsipaikkaa. Välimatkaa oli liki suoraa tietä 21km. Nukuin ekan yön niiin hyvin ettei tosikaan. Pehmoinen peti ja paksu viltti. Ah. Toinen yö ei ollut ihan niin rentouttava, kun Evalle tuleva huligaaniuros rouskutteli väliseinää...

Hiippari oli luokkavoittaja ja sai sertin.
Breezeri oli valioluokan voittaja.
Molemmat kävi ROP valinnoissa ja Hiippari oli ROP1!
Bis sijoitusta ei tullut, mutta ei meitä sentään ihan heti ensimmäisenä heitetty pois. :)
Meidän kasvattajaluokka oli kolmas!

Marsesteri oli luokkavoittaja ja sai silver-tarran. PPM sijoitusta ei tullut vaikka siinäkin pöydällä käytiin.

Ruotsalaiset saattavat katsella meitä suomalaisia hieman kieroon. Tässäkin näyttelyssä oli mukana toinen suomalainen. Miettivät varmaan siellä itsekseen, että kaksi suomalaista, kahdella autolla eikä sanaakaan puhu keskenään koko näyttelyn aikana...

Harmittavaa, ettei voida olla väleissä niin että tämäkin matka olis voitu hoitaa yhdessä. Henkilökemiat sanelee paljon. Suomalaisilla meni silti hyvin tuloksia katsellessa. Tykkään aina kun joku suomalainen menestyy Ruotsissa vaikka ei nyt paras kaveri olisikaan.

Tekstiä muokattu, jotta ei mene kasvimaa nokkaan kenelläkään kommentoijalla.
Nenä tuuleen, hyvät lukijat.

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Säälittävää on mielestäni sinun OMAHYVÄINEN olemus. Kuten yksi äiti ihmetteli eräässä näyttelyssä; "ei ymmärrä miten kenelläkään voi nousta kusi hattuun marsujutuista, mutta Aidaa kun katsoo, niin näköjään voi".

AidaD kirjoitti...

Kiitos An... anonyymi mielipiteestäsi. Onneksi koen henkilökohtaisesti olevani marsumaailman pohjamutaa. Sinusta en tiedä.