Hyrrä - urhea marsu
Jännittävä tarina marsusta pienen ihmisen lemmikkinä. Hyrrä jaksaa urheana lohduttaa ja ilostuttaa pientä emäntäänsä. Hyrrä kohtaa kaikenlaista jännittävää ja vaarallisiakin juttuja kulkiessaan vapaana talossa ja puutarhassa. Emäntä ja Hyrrä innostuvat käymään näyttelyissäkin ja vasta siellä Hyrrä tapaa toisen marsukaverin, jolle on kiva hurista. Hyrrä suorastaan rakastuu tuohon marsukaveriin.
Tässä vaiheessa marsuharrastaja huokaisee onnesta. Mahtavaa, onnellinen loppu! Hyrrä sai ystävän.
Vaan ei.
Hyrrä matkustaa näyttelystä kotiin ilman lajitoverin seuraa.
Kirjassa on paljon herttaisia kuvia ja kuvaukset marsun elämästä ovat hetkittäin jopa tikahduttavan osuvia.
"Minä pureskelin kunnes väsyin. Hiljaisuus laskeutui taas huoneeseen. Vain minun leukani jatkoivat jauhamista, kunnes minä kylläisenä ja uupuneena nukahdin kuono salaatinlehdessä."
Kirjassa on paljon herttaisia kuvia ja kuvaukset marsun elämästä ovat hetkittäin jopa tikahduttavan osuvia.
"Minä pureskelin kunnes väsyin. Hiljaisuus laskeutui taas huoneeseen. Vain minun leukani jatkoivat jauhamista, kunnes minä kylläisenä ja uupuneena nukahdin kuono salaatinlehdessä."
Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1989
Alkuteos Eva Wikander, Modiga Snurran, 1988
Alkuteos Eva Wikander, Modiga Snurran, 1988
1 kommentti:
Voisit tehdä samanlaisen kirjasta Supermarsun seikkailut. :D En ole lukenut, mutta vois sopia tähän kuukauden kirja juttuun.
Lähetä kommentti