Tuli sitten säikyteltyä marsuja ihan urakalla. Sahattiin, naulattiin ja paukuteltiin noita lautoja paikoilleen. Taaksepäin marsuhuone-tunnistetta selaamalla voi nähdä minkälainen lattiatilanne meillä oli nämä ensimmäiset kuukaudet täällä. Anoppilan endless aarrearkku tarjosi justiinsa sopivat laudat. Olin varautunut, että saan tyytyä samantyyppiseen levyratkaisuun, kun aiemminkin. Joka toinen levy, joka toinen lauta. Yks risti kaks. Mut nyt onkin hieno!
Allakunnon tuet pitkittäissuunnassa, joiden naulaamisen äänistä marsut sai melkeen sydärit. Jos tästä ei Odessa kehitä tiineysmyrkytystä, ni ei sitten mistään. :D No, ei taida olla tiineys ihan niin pitkällä vielä.
Kuopan pohjalla.
Ta-daa!
Eikö oo hieno? Mä en melkeen jaksa odottaa että pääsen siivoomaan marsulaa uuden lattian kanssa ilman mitään vippaskonteja, pelleilyä ja akrobatiaa.
Stronhgoldaus suoritettu loppuun, eilen jäi kesken.
2 kommenttia:
Näyttää muuten hyvältä!
Hieno kuopankansi! Ja hieno tapa viettää juhannusta myös, fanitan edellisen postauksen skumppakuvaa!
Lähetä kommentti