Luoja mikä yrjötauti!! Mä en muista koskaan olleeni sellaisessa mahataudissa, että olisin oksentanu. Ei ole ollut raskauspahoinvointeja lainkaan. E tällä kertaa, eikä Ainoa odottaessa. Koskaan en oo krapulan tai alkoholin takia joutunut oksentamaan. Viimeksi kun yrjösin mulla oli hinkuyskä. Siitä on about 10 vuotta. Sitä ennen joitain vuosia aiemmi auringonpistos Turkissa. Kai mulla on pakko joskus ollut olla mahatauti. Kaikilla on varmasti ollut. Äitiltäkin kyselin, ni se ei muistanut tarkkaan. Joku about 20 vuotta sitten joka tapauksessa.
Maanantaina Aino yrjös. Illalla Mika yrjös töissä ja lähti aiemmin jo kotiin. Mä aloitin aamuyöllä 3 ja 4 välissä ja seuraavan 12 tunnin aikana paino tippui 4kg.
Mä en tiistaiaamuna kyennyt itse nousemaan marsuja ruokkimaan, joten Mika ruokki. Marsulan heinienkin jakaminen tapahtui istuen nousin ylös vain niitä muutamaa ylähäkkiä varten ja sittenkin oli pakko huilata istualleen pää polvissa. Vesipullojenkin täyttäminen piti tehdä istualleen, vaikka yleensä seison siinä lavuaarin vieressä. Vasta tänäaamuna oli sellainen olo, että ei huimannut kun käveli.
Normaalisti mulle ei tule edes kuumetta flunssassa, joten kaikki taudit kestää ihan sata vuotta sen takia. Pienikin kuume saa mut ihan tolaltaan. Tiistaina oli "suurimmillaan" 37,9.
Ai kamala... Kai tämä tästä. Josko huomiseksi yrittäisi töihin...
Kanapäivityksistä voitte päätellä, että tipuja ei tullut. Molemmat hautoivat kyllä vielä muutama päivä senkin jälkeen, kun otin sen yhden jäljelle jääneen munan sieltä pois. Tänään kotkottivat molemmat mammaehdokkaat pihallakin. Ihan kun kanalassa olisi nyt ruuhkaa, kun siellä kaikki liikkuvat ja kookottavat ympäriinsä.
Haudontainnokkuus kuitenkin löytyy, joten eiköhän taas seuraavasta "hautomakuumeesta" laiteta uudet munat alle ja toivota parempaa onnea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti