Meillä synnytettiin ja pääsin aitiopaikalta seuraamaan. Voi luoja, miten nää marsut onnistuu saamaan mulle aina ihan sydänhalvauksen. Tälläkin kertaa jaoin tuoretta heinää häkkeihin pienet niput ja tää yks ei mee syömään. Tiesin että se on tiine. Olin jo ihan taas vaihteeksi pistämässä koko marsuharrastuksen pois, että nyt on TAAS ongelmaa, tosin tällä hetkellä tiineysmyrkytys. Mutta sitten mamma alkoi ähkimään. Jaahas. Ei oo kumma, jos ei ruoka maistu, kun on synnyttäminen alkanut.
Siinä sitten puuhastelin ruokinnat ja vedet ja muut samalla seuraillen edistymistä. Hurjan pienet pennut tuli. Tomerasti mamma putsasi ja hyvin hoiti edellisenkin pentueen. Laumatoverit kävivät nuuskimassa nenä pitkällään vuorotellen. En käpälöinyt ja jätin ne nyt sinne, kun mamma alkoi istukoita syömään.
No joo. Pennut tuli ja meni. Punnitsin ne aamulla, ni oli 43-37g kappale. Isoin niistä vielä nyki refleksejä kun menin marsulaan, mutta kyllä sekin kuoli. Eli liian pieniä kyllä selvitäkseen. Meillä on kaksi 45g poikasta selvinnyt hengissä, mutta alle 60g poikasetkin on aika vaakalaudalla olleet selviämisensä kanssa. Oli brindle, tsw roan ja trikkiroan.
Emo oli Wicked Witch ja isä Maailman Ufobongari.
Lasketaan H-poikueeksi, koska syntyivät elossa.
1 kommentti:
Vai niin siinä sitten kävi. :/
Lähetä kommentti