Meillehän saapui syksyllä isosta brittiläisestä näyttelystä kaksi marsua. En ollut varannut mitään marsuja etukäteen tai ottanut kontaktia kasvattajiin. Ajattelin että en mä tällä kertaa nyt kuitenkaan sieltä mitään osta ja maksa kuljetuksia. Kuitenkin sitten kävi niin, että kaksi kaveria oli mennyt sinne näyttelyyn turistin ominaisuudessa ja sitten päivää ennen vahvistin eläimiä kuljettavalta yritykseltä, että mahtaisko olla tilaa autossa vielä marsuille. No olihan sitä tilaa.
Näyttelypaikalla on ilmeisesti tapana, että myytäviä marsuja vaan tuodaan paikalle myyntihäkkeihin. Siellä on sitten yhdistyksen aktiiveita hoitamassa myyntihäkkejä niin, että siellä on sitten ikäänkuin asiakkaiden jono, joita yksi kerrallaan sitten kuunnellaan. Yhdistyksen aktiivi tuo marsuja näytille sitä mukaa, kun ostaja pyytää ja häkeissä pystyy niitä etukäteen katselemaan. Kysäisin näiltä kavereilta, että jos sattuu olemaan abynaaraita myynnissä, niin vilkaiskaa vähän että millaisia on ja jos on kivoja, ni pistäkää mulle matkaan. Molemmat ovat itse tuomareita, joten heillä on silmää nähdä mikä on hyvä aby, jos sellainen myyntihäkissä vastaan tulee. Sain viestin, että on täällä ja kohta alkaa ostajien jono purkautua.
Tämän myyntihäkki-jonotus-esittely-härdellin voitte kuvitella olevan melkoista härdelliä. Otettiin siinä ihan videopuhelu ja whatsapin videolaadulla ja tarkkuudella siinä härdellin keskellä näkyi sievä goldenagouti/golden-pallero sekä kaunis golden-pallero. Jäin innoissani odottamaan sitten marsuja, kun tiistai-iltana olisivat sitten Suomessa ja saisin tuliaiset mukaan.
