Baby-poikia kotia vailla sekä muutama muukin

KATSO TUNNISTEISTA UUSIN PÄIVITETTY MYYTÄVIEN MARSUJEN LISTA

*** *** ***


Yleisohjeet:

Marsut myydään rekisteröitynä Suomen Marsuharrastajien rekisteriin. Marsun hinta on 70/kpl nuoret ja 60/kpl aikuiset.  Hintaan sisältyy hoito-ohjeet, kasvattajan tuen koko marsun eliniän ajaksi, marsulle pussi tuttua ruokaa muuttoa helpottamaan sekä ostajan halutessa myös Suomen Marsuharrastajien 2024 jäsenyys.

Marsut asuvat Hämeenlinnassa, Hauhon Eteläisissä, josta uusi omistaja noutaa lemmikin itse. Kuljetusmahdollisuus mm. Hämeenlinnaan. Kerro yhteydenotossa hieman itsestäsi. Millaisen kodin sinä voisit tarjota näille kullannupuille. Marsut etsivät elinikäistä rakastavaa kotia (4-6v), lämpöistä syliä, voikukkapusuja ja huolenpitoa. 

Marsu on laumaeläin ja tarvitsee toisen marsun seurakseen. Vastailen mielelläni kysymyksiin ja autan parhaani mukaan myös myynnin jälkeen koko marsun eliniän ajan. Omistajan velvollisuuksiin kuuluu ottaa selvää marsun perustarpeista jo ennen lemmikin hankintaa. Marsut vievät paljon tilaa. Ne syövät heinää ja se voi aiheuttaa allergiaa. Marsuilla käytetään useimmiten alusina puruja, joka tuottaa runsaasti pölyä ympäristöön. Marsu itse on myös helposti allergiaa aiheuttava eläinlaji.

Omistajan velvollisuuksiin kuuluu viedä marsu eläinlääkäriin, jos epäilee sen elämän aikana mitään sairautta. Omistajan täytyy tietää, että marsun vieminen eläinlääkäriin maksaa reilusti enemmän, kun ostohinta on ja se ei silti saa olla esteenä eläimen hoitamiselle. Myös päätös eläimen lopettamisesta vanhuuden tai sairauden takia kuuluu omistajalle ja näiden tiedostaminen täytyy olla kristallinkirkkaana mielessä, kun omistaja ottaa vastuun uudesta pienestä elämästä, jonka hyvinvointi on ihmisen vallassa. 

Laita viestiä maailmanmarsula@gmail.com tai nopeammin (lue:tykkään enemmän) whatsappina 044-3680994.

Yhteydenotot vain täysi-ikäisiltä.

Marsuja myynnissä

Katso tunnisteista uusin "myynnissä"

D-himalayat

Kävin yöllä viemässä marsut marsulaan ja sillon ei ollut poikasia. Nyt oli! Tuituitui! Kolme vitivalkoista ihanaa himalayaa! Isänä Maailman Malttamaton Muurari ja emo Maailman Kolibri. Sukupuolia en nyt varmaksi osaa sanoa, koska ne meni siellä niin kasassa, että saatoin käpälöidä jotain poikasta kaksikin kertaa. :D Olisi kaksi urosta ja yksi naaras. Näinollen olisi ainakin yksi uros myynnissä. Pitää vähän tarkistella noita sukutauluja, että oliko se tämä yhdistelmä, josta mun tarvitsee uros jättää kotiin kasvamaan. Naaras nyt jää ainakin.

Nimikriisi

Mulla on nimikriisi. Neljä poikuetta nimeämättä.

Vappuaattona syntyneille Ö-poikasille en ole vieläkään keksinyt nimiä! APUA! Käytetyt ö-nimet voi tarkastaa täältä. Naaras on suklaa, voisi olla vaikka Örrimörri Juniori, on niin Mörrin näköinen.

A-poikueessa rusettihärveli ja normaali himmy kaipailevat kans nimiä. Molemmat ovat naaraita. Käytetyt a-nimet voi tarkastaa täältä.

B-poikueen viisikko on nimeämättä. Siellä on kolme naarasta ja kaksi urosta. Käytetyt a-nimet voi tarkastaa täältä.

C-poikue syntyi seuraavana päivänä, kun B, mutta en ehtinyt siitä heti kirjoittamaan ja sitten se unohtui. Siellä on kaksi himmyurosta ja yksi naaras. Urokset ovat kokonaan sileitä ja naaras on crest. Käytetyt a-nimet voi tarkastaa täältä.

B-pienokaiset!

Maailman Zoolanderi teki suloisen viisikon viimeyönä. Isänä on Maailman Tsaari, ja se on siis myynnissä. Olisin tietty mielelläni jäänyt niitä paijaamaan vaikka koko päiväksi, mutta työt kutsui. Kaksi chocolate brindleä, yksi chocolate, yksi tsw ja yksi black/white. Se mustavalkoinen on kun ilmiselvä kopio edesmenneestä Särmäristä. Kerkesin yhden kuvan ottamaan ennen töihinlähtöä, kun piti Mikalle laittaa viesti, että nyt syntyi reinkarnaatio!

Ja vertailun vuoksi tässä Särmärin poikaskuva.

Molemmilla on (tai Särmärillä oli) valkoinen "helma" vasemman takajalan kohdalla ylöspäin.

A-himmyjä

Isä Maailman Vanhin Mysteeri ja emä Maailman Onnen Jemmari. Mä oletin, että Jemmari synnyttäisi vasta pidemmän ajan päästä. Siitä on neljä päivää, kun mä siirsin sen pois Valtsun luota. Hyvä, että siirsin. Se antoi turpaan kaikille abyille omassa laumassaan suurinpiirtein ottamatta askeltakaan. Aika voimakas ego, kun abyt lentää pitkin seiniä jo Jemmarin katseen voimasta.

Ai poikaset? Edellisessä poikueessahan kävi huonosti ja syntyi uros ja naaras, jotka kuolivat jostain syystä molemmat. Jemmari ei huolehtinut niistä ollenkaan, joten nyt mä olen tarkempana ja tuon ne sisään heti, jos näyttää siltä, että ei tälläkään kerralla niitä hoida.

Tässä on ihanaakin ihanampi naaras! Tämä jää kotiin.

 Mitä ihmettä tämän turkille on tapahtunut?!? Tällä supersuloisella naaraalla on kaksi "rusettia" pyllyn päällä. :D Sanomattakin selvää, että tämä kaveri on myynnissä.

Emo Maailman Onnen Jemmari on myös myynnissä, jos joku tahtoo tuitturouvan omaan laumaansa.

Nordic 2014 Norjassa

FI MVA Maailman Aleksanteri

Maailman marsulasta lähti tänään yksi marsutin Norjaan Katjan mukana. Komia poika, mutta pentuja meillä Aleksista on jo riittävästi. Toivottavasti tekee hienoja poikasia sielläkin. :)

Siinä se meidän pikkukunkku matkustaa. 

Bloggeri lääkärissä

Marsuhistorian (muistin) mukaan tämä on toinen kerta, kun meillä on hammasongelmia. Tai Marsesterilla ne eivät ehkä olleet hammasongelmia, vaan omistajan ylireagointia korkeasta iästä johtuvaan painonlaskuun. :D

Meillä nyt on ollut vähän muutakin murhetta marsulassa, niin en ollut ymmärtänyt liittää Bloggerin laihtumista hammasongelmiin. Muista murheista kirjoittelen joskus lisää erikseen, koska siinä on tarina enemmän kuin pitkä. Bloggerilla oli pennut ja se imetti niitä tosi ahkerasti ja hoiti hurjan hienosti. Aina syömässä tai kerjäämässä ruokaa, jos ei poikasia hoitamassa. Karvanlähdöstä mä pelkäsin, että kyseessä olisi joku reipas kapitartunta. Paitsi laikuittain lähteneen karvan alla oleva iho on ihan täysin virheetön, hilseetön, pehmeä, joustava, ei purtu, ei naarmuja. Ihan täydellinen iho. Eikä kenelläkään muulla ole vastaavaa. Eikä kukaan rapsuttele itseään. Loishäädöt on jokatapauksessa tehty kaikille pari viikkoa sitten. Viikonloppuna katsoin, että on sen syöminen melkoista turpajumppaa. Ei ihme, jos kerjää ja syö kokoajan, kun syöminen on vaikeaa. Koitettiin raspata itse, että jos on jotain pientä, niin menisi sillä. Eipä sitä itse oikein pysty, kun ei näe sinne taakse, sekä multa puuttuu se rohkeus työntää se viila sinne kurkkuun asti... Marsun takahampaat on meinaan oikeesti aika kaukana huulista.

Bloggerin suhtautuminen tukiruokaan on pelottavaa. Se rakastaa Tehovitolia (monivitamiinivalmiste). Siis suurin osa marsuista lähtee pikalaukkaa karkuun, jos mun käsi haiseekin sille mönjälle. Tosin mun tekisi mieli mennä itsekin omaa kättäni karkuun, jos Tehovitolia on mennyt sormille. Hyi olkoon!!! Olen myös antanut NutriPlussan energiageeliä. Bloggeri rakastaa sitä. Se repii sitä pahvipakkaustakin, jos se on pöydällä sen näkyvillä. Huolestuttavaa on se, että siinä on makuaineena kaikenlaisia lihaliemiä ja muuta. :D Bloggeri rakastaa myös tukiruokavelliä. Jos mä olen liian hidas täyttämään ruiskua uudelleen, niin se menee sen jauhepussin luo ja alkaa paiskomaan sitä ympäriinsä tai kiipeää kättä vasten ja alkaa näykkimään kämmenselkää. Bloggeria ei todellakaan ole ollut tarvetta pakkoruokkia. :D :D

Bloggeri oli kuulemma ensimmäinen, jonka hampaat tämä lääkäri katsoi ja raspasi ilman rauhotusta tai nukutusta. Bloggerin tämänhetkisellä elopainolla en antanut lupaa rauhoitukseen vaan sanoin, että tutkitaan nyt ensin ja mä pidän kiinni. Ell haki raspin ja Bloggeri oli ihan esimerkillisesti paikallaan, eikä edes ulvonut, vaikka muuten onkin melkoinen drama-queen. Piikkejä löytyi alhaalta ja ylhäältä ja ne saatiin kuulemma näteiksi. Marsesterin hampaat raspattiin ihan niin, että se makasi selällään paikallaan hereillä, koko operaation ajan. Ihan siihen ei Bloggeri olisi suostunut, mutta käsien tiukassa otteessa se pysyi oikein hyvin riuhtomatta paikoillaan.

Mä tosin en missään vaiheessa ajatellutkaan suostuvani Bloggerin rauhotukseen, koska jos sieltä suusta olisi löytynyt esim puuttuvia legoja tai väärään suuntaan sojottavat rivit, niin en olisi lähtenyt hoidattamaan. Bloggeri on kyllä tärkeä, koska on Marsesterin linjaa, mutta leikkaushoitoa vaativa hampaan poisto tms ei ole kannattavaa, kun punnitsee meidän jaksamista, hintaa ja paranemisennustetta. Tosiaan, kun Bloggeri on kamalan laiha.

Saatiin kipulääkettä pullo ja käsky syöttää viiden päivän kuuri, kun turpavärkki on varmaan hieman arka tuollaisen käsittelyn jäljiltä.

Jouluvauvoja

Isä FI+S MVA Maailman Generaattori ja emo Maailman Motivaattori

Tuloksena kaksi tortoiseshell&white urospoikasta. Toinen pojista tulee myyntiin, toisen jätän nyt ainakin hetkeksi kasvamaan itselleni, kun se kuitenkin näytti aika kivalle. Hyvä rusettien asettelu. Toisella alempi kylkirusetti on kiivennyt vähän väärään paikkaan. Kyseessä D-poikue.

Moti saa sitten ollakin tulevan vuoden "vuoden jalostuseläin" ehdokas. Tässä toinen urospentu ja sitten Eliminaattori sopivat hyvin jälkeläisnäytöksi. Eliminaattori on vielä ihan hieno. Moti ei enempää pentuja tee, joten tämän poikueen jälkeen kasvatetaan vähän näyttelymassaa ja lähdetään näyttelyitä vallottamaan. Motilla on muistaakseni yksi sertikin jo kasassa. Ikäänsä nähden näyttelytetty erittäin vähän, koska on tosiaan kolme poikuetta vääntänyt.

Poikaset on hyvän kokoisia, ihanan reippaita ja koko muu lauma suhtautuu niihin perin ihastuneesti. :)

Harmi ettei jalostusluokassa juuri muita osallistujia ole parin viimevuoden aikana ollut. Pari kertaa Kranttu ja pari kertaa Almond´s. Tosin ei taidettu samassa näyttelyssä jalostusluokkia esittää kuitenkaan. Joten vähän turhan helpolla se titteli irtoaa. Ilmoittautukaa nyt kasvattajakaverit jalostusluokkaankin!!! Örrimörrihän on sen nyt saanut kaksi vuotta peräkkäin. Kolmatta ei tule, koska Mörrin poikaset on jo siirtyneet muihin koteihin, Mörri vielä asuu täällä. Okei, hyvä jalostuseläinhän tekee itseään parempia jälkeläisiä ja Örrimörri itse... No, Mörri on saanut pajon parempia poikasia, kun mitä se itse on. :)

Kuvasade senkun jatkuu!

Lisää kuulumisia selkeästi tyytyväisten marsujen luota. :)

Maailman Black Pepperi

Maailman Dokkari

C5-poikue

Tällainen suloisuus löytyi yhdestä häkistä taapertamasta. Emo Maailman Jupiteri ja isä Maailman Wattimittari. Pienokaisen poikuekirjain on C. Jupiteri teki viimeksikin vain yhden, Maailman Miniatyyrin. Harmitti kamalasti myydä Miniatyyri pois, mutta sen turkki ei ollut kauhean hieno. Onneksi  tämä pikkupoika on oikein kivan näköinen. Toisessa kylkirusetissa näkyy tuplakeskustaa. Toivottavasti ei kasva sen kummallisemmaksi ja voisin tämän pitää kotona.

Ihana suklaa!!!

Hiippari oli ihan tohkeissaan pienestä. Se kulki perässä, asettautui poikasen päälle/kylkeen lämmittämään sitä ja putsasti. Pikku-Saatanallahan on oma pariviikkoinen poika ja PSkin oli ihan ratkeamaisillaan onnesta. Se nuoli Jupiterin korvat ja pikkuvauvan korvat ja kun vauva hävisi näkyvistä Jupiterin mahan alle, ni PSälle tuli hätä, että mihin se pentu hävisi. Hiippari hurisi kaikille ja astuikin muita (4,5vee mummo!!!). Kumma-Mummo, kun sille iskee aina hurja vauvakuume, kun joku synnyttää. Se todella tykkää poikasista. :) Meno oli melkoinen, joten nostin äiti+poika parin omaan laatikkoon nyt ensimmäiseksi yöksi.

Kasvattien kuulumisia

Maailman B-Duuri ja Maailman Yliloikkari lauloi mulle joululaulun.

"Soihdut sammuu, kaikki abyt nukkuu, abyt nukkuu.

Öitten varjoon marsulan touhu hukkuu, touhu hukkuu.

Rip-rap, rip-rap, ripe, ripe, rip-rap, rip, rip, rap.

Abyjoukko silloin tassusillaan, tassusillaan,

varovasti hiipii alta sillan, alta sillan.

Rip-rap, rip-rap, ripe, ripe, rip-rap, rip, rip, rap

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, kunnon väki.

Raoistansa sen jo aby näki, aby näki.

Rip-rap, rip-rap, ripe, ripe, rip-rap, rip, rip, rap

Pöydän päälle marsulauma rientää, marsulauma,

syövät koristeet ja juovat vettä, juovat vettä.

Rip-rap, rip-rap, ripe, ripe, rip-rap, rip, rip, rap

Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista.

Kuiske kuuluu: ”Miltä koristeet maistaa, koristeet maistaa?”

Rip-rap, rip-rap, ripe, ripe, rip-rap, rip, rip, rap

Sitten leikitellään kuusen alla, kuusen alla,

kunnes päivä koittaa marsulassa, marsulassa.

Rip-rap, rip-rap, ripe, ripe, rip-rap, rip, rip, rap

Hiljaa hiipii abyt varpahillaan, varpahillaan,

kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan.

Rip-rap, rip-rap, ripe, ripe, rip-rap, rip, rip, rap"

B-baby aby!

Ihana kuiva pieni terhakka pyöreä palleroinen löytyi kipittelemästä pitkin alahäkkiä! Emo on Eva Kallialan kasvattaman Wicked Witch (kutsumanimeltään Pikku-Saataana) ja isänä Maailman Ufobongari. Pikku-Saatana on lilac kantaja ja Ufo on lilac. Joten kaikinpuolin toivottiin lilacia. Saatana on roan, joten toivon myös roania.

Mitkä todennäköisyydet?

Brindle. Uros.

Mut suloinen se on. Ja ennenkaikkea se on elossa ja hyvinvoiva. Rusetit on aika kivasti asettuneet. Turkki nyt on vielä vähän lyhyt, mutta lupaavan tiivis, kuten emollaankin. Eipä Ufokaan paha ole.

Pus!

Viidennen kerran A-poikue

Viides kierros aakkosia lähti käyntii! Maailman Yliloikkari synnytti kaksi isoa ja reipasta urospentua. Suklaapoika on niin älyttömän suloinen, että mä en kestä, kun sen turkki on ihan hirvee. Rusetteja on arpoutunut noin miljoona liikaa ja ei yhtään oikealle paikalle. Mutta sen naama! Isukkina FI MVA Maailman Karvaturri

"Tallissa haisee Betadine"

Meidän pikku himalayapoika Maailman Aleksanteri eli Aleksi on asustanut pitkään abyuroksen Maailman Ykköskillerin kanssa. Ykä ei ole koskaan ollut erityisen sopuisa, mutta pahanteko on jäänyt parin pyllynaarmun kohdalle. Viime viikonloppuna kuitenkin häkkien siivouksen aikaan siellä oli sellainen meno, että tuumasin väliverkon olevan tarpeen.

Aleksi "hymyili" hieman toispuoleisesti, vähän niinkun turpaansa saanet yleensä. Tutkiskelin poskea ja löysin ruvet. Poski oli hieman turvoksissa. Nyt sitten Aleksin toispuoleinen naama on vaan suurentunut ja tänään sitten vaihteeksi taas tutkiskelin sitä lisää. Nyt siitä päältä irtosikin iso rupi rapsuttaessa ja alta tuli jumalaton määrä mätää.

Ongelma numero yksi. Missäköhän meillä on muuton jälkeen antibiootit. Onkohan meillä ylipäätään antibioottia, kun en taas muista milloin sitä olisi viimeksi edes käytetty. Syksyllä? On aika selkeää, että tällaiseen haavaan sitä täytyy jo syöttää, joten pullon metsästykseen.

Ongelma numero kaksi. Missäköhän meillä on kipulääkkeet? Voin olla hyvin varma, että tämä naamataulu on kipeä. Todella kipeä. Viimeistään tämän puristelun, vääntämisen ja rusentamisen jälkeen turpaan sattuu. :(

Putelit löytyi ja kävin sisältä jääkaapista hakemasta Betadinen.

Puristamisen jälkeen reikä näkyy alhaalla. 

Betadinehuuhdonnan jälkeen reikiä olikin kaksi.

Työnsin laimennettua betadinea tuosta alareijästä paineella, jotta saan huuhdottua koko onkalon. Kippaskappas, Aleksi vinkaisi ja tuosta senttiä ylempää se purskahti mädänsekaisena komeassa kaaressa (housulle tottakai). En arvannyt, että tuossa ylemmässä reijässä mitään on, kun turvotus oli kaikki alhaalla. Ylempää oli vaan rupi, mistä tuli vain pikkuisen verta.

Antibiotit löytyi, kipulääkettä ei. Löytyi kyllä koiran kipulääke, mutta ei marsun.

Nyt haisee Betadine marsulassa. Oon tottunut siihen enemmän tallissa (töiden ja harrastusten puolesta vuosia sitten), joten erilaisten tuoksujen yhdistelmä toi mieleen tallin, vaikka hevosen haju puuttui. Heinä, puru, turve, kesä ja betadine... Ihan tallifiilis. Kesäisin niitä laitumen nirhaumia tuli hoideltua. Näin ihan ohimennen sanoen mulla on ihan törkeä himo tallille...

Takaisin aiheeseen. Tyrkkäsin vielä monivitamiinilitkun ja ruiskullisen tukiruokaa kyytipojaksi ja laitoin takaisin häkkiin.

Reipas poika. Ryhtyi syömään heinien jakamisen jälkeen. Porkkanakin maistui. Painoa 740g.

Rekisteröintejä

Nyt sitten perään heti mahdollisimman tylsä päivitys. Käytän tätä blogia itselleni siis lähinnä muistikirjana, joten nyt kun rekisterinumeroita tuli, niin kirjaanpas ne ylös. Ei tarvitse sitten papereita selailla hädissään, kun ryhtyy näyttelyilmoja rustaamaan.

Arcticas Carat M105-13
Arcticas Chablis M106-13
Maailman Öljytankkeri M107-13
Maailman Aleksanteri M108-13
Maailman Baskeri M109-13
Maailman Bloggeri M110-13
Maailman Calibraattori M111-13
Maailman Diktaattori M112-13
Maailman Eleanoori M113-13
Maailman Eliminaattori M114-13
Maailman Fingerpori M115-13
Maailman Grillimaisteri M116-13
Juli M117-13

Himalayoja oli nyt nuo Arcticas marsut sekä Aleksanteri. Nyt mulla ei ole enää mitään tekosyytäkään olla ilmoittamatta Aleksanteria näyttelyyn. On-pakko-ryhtyä-trimmaamaan...

Viikko sitten syntyneille poikasille tuli nimiksi Maailman Huippukondiittori (suklaanaaras), Maailman Hovimestari (brindle uros) ja Maailman Herra Kapellimestari (black uros). Nimien keksimisen kummitäti oli Saija. :)

D-pentue

Suloiset D-palleroiset ovat syntyneet. Maailman Diileri synnytti viisi brindleä poikasta. Melko tasakokoisia kaikki. Neljä naarasta ja yksi uros. Hienosti näyttää Diileri niiden kanssa pärjäävän. Olivat puhtoisia, mutta märkiä löydettäessä. Laumatoveri Toblis oli lievästi sanottuna järkyttynyt poikasista. :D :D

Isänä FI MVA Maailman Generaattori

C3 poikasia

Maailman Campari synnytti aamutuimaan neljä pentua. Yksi oli kuollut, mutta muut voivat todella hienosti. Kaksi black/white ja yksi tsw, toinen black/white on naaras ja muut uroksia. Camparin aiemmista seikkailuista voi lukea aiempaa. Lopputiineys meni hyvin vaikka suurennuslasilla hysteerisesti sitä vahdin.

Isänä Wannabe Särmis

Äiti oli Ainon 1v synttäreiden takia meillä yötä ja oli kuullut Camparin synnyttävän juuri ennen kun me muut oltiin herätty. Ensin en meinannut uskoa, koska marsujen synnytys on perin hiljainen. Äiti kuitenkin kuvaili äänen, joten kyllä ne hiljaiset ähkimiset on olleet pikkumarsujen syntymä. :) Muu marsula oli ollut ihan hiljaa.

Hyvän syntymäpäivän valitsivat. Aino-vauva 1v. :)

Campari lääkärissä

Noniin, pitkään pelätty tiineen kuljetus eläinlääkäriin. Campari oli iltaruokinnan aikaan perin kummallinen. Tuli kyllä kerjäämään sapuskaa niinkuin aina, mutta heinät ja pelletit jaettuani jäin katselemaan näitä meidän tiineitä ja poikasia normaaliin tapaan. Tuijottelen niitä aina ruokinnan jälkeen hetken, jotta nään mitä niille kuuluu.

Campari näytti siltä, että sitä ketuttaa ihan vietävästi. Se tökki heiniä ja pellettejä vuorotellen nenällään. Joskus sai jonkun heinänkorren tai pelletin suuhunsa, mutta sen jälkeen tassujen haromisella ja jumalattomalla turpajumpalla sylki ruuan pois suustaan. MITÄ?!? Se ei siis jauhanut leuoillaan ollenkaan, vaan vain väänteli naamaansa mitä kummallisimmille mutkille. Olisin nauranut, jos en tietäisi, että viimeisillään tiineellä (tai millään marsulla) se ei tiedä mitää hyvää... Laskettuun aikaan pari päivää. Laskettu aika siis laskettu 10 viikkoa yhdistämisestä. Astumispäiväähän mä en tiedä.

Otin Campsun syliin ja tunnustelin leukoja ja katsoin suuhun. Se mitä marsun suusta pystyy näkemään ja tunnustelemaa, ei todellakaan ole paljoa, mutta se näytti normaalille. PAITSI Campsu ei todellakaan avannut suutaan. Varovasti sain etuhampaiden väliin ujutettua kynteni ja hitaasti se aukaisi suutaan. En käyttänyt voimaa, mutta pikkiriikkisen sai vääntää. Otin kynnen pois suusta, niin hi-taas-ti se sulki suunsa uudelleen. Normaali marsu mälvää suutaan hampaiden katsomisen jälkeen. Siis pureskelee ja ja vääntelee suutaan vähän, kun huulia ja muuta on koskettu. Campari ei.

Tein pikaisen konsultaation kokeneemman marsuharrastajan kanssa. Hän oli kuullut, että toisella harrastajalla oli joskus tiineellä naaraalla mennyt leuat sijoiltaan. *reps* Oikeesti, not funny. Toinen asia mitä voisi tulla kyseeseen on kalkkikramppi. Sellaisestakin hän oli kuullut.

No, pakkasin sitten Camparin boksiin ja suuntasin täällä olevalle 24h eläinlääkärille. Siellä sitten eläinlääkärin kanssa tästä keskusteltiin ja katseltiin ja hän tuli tulokseen, että tiineysmyrkytys tuskin on vielä tässä vaiheessa kyseessä, koska eläin on erittäin virkeä, kiinnostunut ja hengitys ei haise ketoosille. Pissanäytettä ei saatu, koska Campari ei siellä pissinyt eikä ell halunnut pistää. Camparia nesteytettiin useita millilitroja ja se sai sitten kalkkipiikin sekä kortisonia. Kortisoni ilmeisesti siis tukee maksan toimintaa niin, ettei maksa eritä näitä vääränlaisia rasvahappoja, jotka tiineysmyrkyksessä on kyseessä ja kalkkipiikki tätä mahdollista kalkkikramppia ajatellen. Saatiin tutkittua jonkin verran myös takahampaita. Campsu pisti vastaan yllättävän vähän ja takahampaisiin nähtiin sen verran ettei siellä ollut mitään vierasesineitä eikä piikkejä. Eläinlääkäri kehui kovasti, että hyvä kun olen tullut heti ajoissa. Hän oli puhelinkeskustelun perusteella pelännyt, että tilanne olisi paljon pahempi. Heh. Saatoin puhelimessa kuulostaa hieman hätääntyneeltä. Campari on Erityisen Tärkeä Marsu, koska se on suoraa emälinjaa Marsesterista.

Kotona sitten oli tarkoitus mennä nukkumaan heti, muta jätin Campsun boksiin ja laitoin sinne ihan ohuita siivuja porkkanaa ja parsakaalia. Tunnin päästä oli herkut hävinneet ja uskalsin laittaa Campsun takaisin häkkiin.

Olin yöllä elänlääkärissä kirjoittanut Facebookiin, että eläinlääkärissä marsun kanssa. Aamulla Mika naureskeli, että ei hän ollut herännyt lainkaan mihinkään. :D

Campsu VAIKUTTAA normaalilta...

B4-poikue

Maailman Futuuri oli eilen illalla synnyttänyt neljä pikkuabya! Kolme black/white ja yksi black. Yksi black/white on uros, muut naaraita. Isänä Maailman Cylvesteri. Kuviot noilla mustavalkoisilla on AI-VAN ihanat. Saman näköisiä kun meillä Marsesteri ja Särmäri! Täytyy kuvata Maailman Särmäri, Wannabe Särmis ja Maailman B-pentu. Mahtavia. Ihania! Suloisia!

Turkin perusteella olisin toivonut parempaa...