Myydään marsuja

Katso uusimmat "myynnissä" tunnisteesta.

X-poikue

Nyt tulee näköjään joka toinen päivä jotain turinaa.

Suklaabrindle naaras Maailman Piipari teki neljä pentua. Ei ole ensikertalainen, mutta käyttäytyi ihan kuin olisi. Eli toisinsanoen tietää vähän pahaa, jos kokenut emo ei ole hirmuisen kiinnostunut tuoreesta jälkikasvustaan.

Löytyi kuolleena yksi todella pieni brindle sekä pienehkö tortti. Brindle oli ihan kalvoissa, tortti oli putsattu. Eläviä poikasia oli brindle ja tortti, molemmat naaraita. Nostin ne nyt pieneen laatikkoon yöksi, jotta emo ei pääse poikasia pakoon. Poikasilla näyttää olevan vaistot kohdallaan, kun olivat virkeitä ja liikkuivat kokoajan lähimmän lämpimän ison karvakasan alle. *pus*

Noh, peukut pystyyn vaan. Mulla ei ollut edes vaakaa nyt, että olisin niitä punninnut. En taida viitsiä, etten masennu. Nämä elävät on siis pieniä. Vielä olisi Maailman Huippukondiittori tiineenä, joten sitä odotellessa. Sillä on iso masu!

Vuosikatsaus

Monet teki vuosikatsauksia blogeissaan. Wallanderi-poikanen nyt vei vähän huomiota, joten tämän kirjoittaminen jäi.Vuosi sitten kuvittelin, että  2014 tulee kaikkien aikojen hienoin marsuvuosi. Niin monta lupaavaa naarasta ja urosta kasvamassa sekä monta mahtavaa pariskuntaa suunniteltu. Pet-toimikunnassa ennätysmäärä väkeä, joten varmasti paljon tekemistä luvassa. Ei mee suunnitelmien mukaan.

Kevään pellettiepisodi sotki monen naaraan kohdalla tiinehtymisen joten moni meni hukkaan. Keskenmenoja, kuolleita poikasia, heikkoja poikasia jne... Toisen lapsen odotus ja syntymä sekä oman talon ostaminen ja remontointi vie myös niin paljon aikaa, että kaikki ylimääräinen energia yhdistyksessä olemisessa sekä pet-toimikunnan pääheebona jäi myös ihan minimiin. Paljon oli ideoita pet-toimikunnalle, mutta oikeastaan jätin ne olemaan ihan kokonaan. Kesällä en sitten yhdistellyt pareja yhtään sen ahkerammin, koska tiedossa oli marsulan muutto, enkä ollut toipunut kevään järkytyksistä. Ihan-ihan oikeasti harkitsin pitkään ja hartaasti, että kestääkö mun psyyke enempää surullisia marsukohtaloita, koska itsehän mä eläimeni siihen tilaan asetan. Kasvattajana mä olen vastuussa jokaisesta pienestä elämästä.

Vuoden poikueet

E-poikue 20.2. FI MVA Maailman Aleksanteri + Aniaras Odessa
engl. crest black himalaya uros Maailman Erkkari
engl. crest black himalaya naaras Maailman Erikeepperi
engl. crest black himalaya naaras Maailman Esteri
nonself black himalaya uros Maailman Eskari

F-poikue 25.2. Maailman Eliminaattori + Maailman Calibraattori
abessiinialainen tsw naaras Maailman Feidari
abessiinialainen black naaras Maailman Fariinisokeri

G-poikue 8.3. Maailman Eliminaattori + Maailman Bloggeri
abessiinialainen lilac/white naaras Maailman Grand Survivori
abessiinialainen chocolate/white uros Maailman Great Kahvipari
abessiinialainen lilac uros Maailman Gigant Colori

H-poikue
-kuolleet

I-poikue
-kuolleet

(Merkkasin nämä kaksi poikuetta kirjaimiin, koska poikaset tosiaan elivät hetken aikaa ja olivat "täysiaikaisia". Näin niiden molempien syntymät, mutta seuraavana aamuna marsulaan tullessa olivat kuolleita. Keskenmenoja en laittanut edes kirjaimiin.)

J-poikue 2.6. L&P Cavies Justin + Maailman Onnen Jemmari
nonself black himalaya uros Maailman Jantteri
nonself black himalaya uros Maailman Jobbari
nonself black himalaya uros Maailman Jepari

K-poikue 6.6. L&P Cavies Justin + Maailman Vaihtoehtonuori
engl.crest black himalaya uros Maailman Kavaljeeri
nonself black himalaya uros Maailman Kulkuri
nonself black himalaya naaras Maailman Kolibri
nonself black himalaya naaras Maailman Korkkari

L-poikue 6.6. FI MVA Maailman Narinari + FI MVA Maailman Huippukondiittori
abessiinialainen chocolate naaras Maailman Lopun Alku Ja Juuri
Syntyi monta poikasta, joista vain yksi jäi henkiin.

M-poikue 7.6. FI MVA Maailman Aleksanteri + FI MVA Maailman Iloinen Inkeri
nonself black himalaya uros Maailman Motkottava Timpuri
nonself black himalaya uros Maailman Malttamaton Muurari
Yksi hieno naaras kuoli.

N-poikue 10.6. FI MVA Maailman Narinari + Maailman Kirjuri
abessiinialainen tsw naaras Maailman Nettipokeri
abessiinialainen tsw naaras Maailman Napapiiri
abessiinialainen brindle uros Maailman Nokikolari

O-poikue 15.6. FI MVA Maailman Aleksanteri + Maailman On Kaveri
nonself black himalaya uros Maailman Ongelmanuori
nonself black himalaya uros Maailman Otsalohkotohtori
nonself black himalaya naaras Maailman Olipa Kerran Kuraattori

P-poikue 28.6. Maailman Eliminaattori + Maailman Piipari
abessiinialainen chocolate brindle naaras Maailman Pokerinaamari
abessiinialainen chocolate brindle naaras Maailman Pakkasmittari
abessiinialainen brindle naaras Maailman Päikkäri
abessiinialainen brindle uros Maailman Pastori

R-poikue 12.7. FI MVA Maailman Meteori + Maailman Patteri
abessiinialainen tsw uros Maailman Rehtori
abessiinialainen tsw naaras Maailman Ruuvari
abessiinialainen brindle uros Maailman Rappari

S-poikue 22.10. FI MVA Maailman Meteori + Maailman Patteri
abessiinialainen brindle naaras Maailman Saituri
abessiinialainen brindle naaras Maailman Syömäri
abessiinialainen brindle naaras Maailman Skywalkeri

T-poikue 22.12. Maailman Hovimestari + Maailman Fariinisokeri
abessiinialainen black naaras Maailman Tonttumuori
abessiinialainen black uros Maailman Toljanteri

U-poikue
-kuolleet

V-poikue 28.12. Maailman Wattimittari + Maailman Wisionääri
abessiinialainen chocolate/white naaras Maailman Vaalipiiri
abessiinialainen tsw naaras Maailman Vankikarkuri
abessiinialainen tsw uros Maailman Valtiovarainministeri

W-poikue 30.12. Maailman Duploinsinööri + Maailman Feidari
abessiinialainen tsw uros
abessiinialainen chocolate/white/golden naaras

Meillä ei ole ensimmäisen kasvatusvuoden jälkeen koskaan syntynyt näin vähää poikueita.
Vielä odotellaan kahta poikuetta syntyväksi.

Näyttelyt

Näyttelymenestyskin on ollut lähinnä vanhojen marsujen varassa, jotka ovat 2012-2013 keränneet itsellensä kaksi sertiä. Tänä vuonna sitten koitettu saada niitä valioiksi. Epätoivoisesti. :D 2014 vuoden vauvoja en oo näyttelyyn roudannut lainkaan. Himalayojen alkuvuoden menestys yllätti mut kyllä täysin. Tosin pieni realisti minussa kyllä kertoo, että kyseessä on ihan puhtaasti se, että kuvioituja on niin vähän ja mun himmyt on ainoat himmyt. Kai sekin on vaikuttanut, että ovat asuneet viileässä marsulassa ja kuviot olivat ihan hyvällä kontrastilla. Tosin, jos kaavakkeessa lukee, että kuvion pitäisi olla isompi, leveämpi, tummempi jne jne, niin miksi serti ja bis-sijoitus... hmm... Jotain aloittelijan tuuria kai tämän rodun kanssa. Hmm.. Pitäisköhän joka vuosi aloittaa joku uusi rotuprojekti!?!

Abyissa taas en juurikaan keväällä viittinyt näyttelyttää ja kesällä työnsin niitä Saijan matkaan. Valmistelut ja muut ihan hunningolla. Se, mistä mä olen itse tuomarina ja tuomarioppilaana ulkomuotoluokassa pohtinut täyttyi tismalleen. Miksi kiusata sitä marsua näyttelyreissulla, jos ei valmistelun vähyydellä anna sille mahdollisuutta näyttää parhaita puoliaan. Niinpä niin.

Vuosi 2015

- Ihan ykkösenä on tavoitteena rakentaa uusi marsula
- Tehdään ihan mahtavan hieno Hämeenlinnan näyttely ystävänpäivänä
- Nostetaan yhdessä PiNan talous pohjamudasta
- Tavoitteena osallistua edes pari kertaa pet-luokkaan myös itse
- Josko saisi kasvatettua uuden FI MVA suklaa-abyn, josko kenties rop ja bis kisaan?
- Löytyisi edes uusi FI MVA poikanen, no sellainen mahdollisuus kyllä on jo

Jotain mitä odottaa

Hyviä ja huonoja uutisia. Aloitetaan huonoista.

Wallanderi kuoli eilen. Kyllä mun olis pitänyt tehdä heti se, minkä luonto hoiti itse. Sen kunto suorastaan romahti. Eilen aamulla siis söi, mutta vähän vaisusti. Seuraavalla kerralla se olikin kuollut. Aamupaino oli jo yli 100g, joten mä olin varma, että olin vaan herättänyt sen kesken unien.

Sitten kivoja uutisia.

Menen tänä sunnuntaina hakemaan itselleni kahta uutta ruotsalaista abya. Kuvista päätellen kivoja. Otin molemmat, kun tarjottiin, vaikka kuvasta päätellen olisin ottanut ehkä vain toisen. Viimeaikaisen tuurin tuntien, voi olla viisasta ottaa molemmat. Uusia marsuja!!!

Maksoin just junaliput Ouluun. Lähden helmikuun alussa käymään Ruotsissa näyttelyssä. Ensin junalla Ouluun ja siellä yötä ja aamulla marsukavereiden kanssa autolla Ruotsiin. Vielä en tiedä ketä ilmotan, kun ilmoaikaa on vielä rutkasti jäljellä.

Facebookissa oli jossain marsuryhmässä järkyttynyt kirjoittaja nähnyt jollain kasvattajalla tai "kasvattajalla" mielestään huonoja virikkeitä. Vain muovikorit käännettynä nurinpäin. Mä taas mietin, että muovikorihan on ihan maailman viisain koppi. Maksaa 2,19€, melko kestävä, melko helppo pestä. Tosin ton hintaisena ei paljon haittaa, vaikka joutuisi ostamaan uudet kaks kertaa vuodessa koko marsulalle. Mikäli kyseessä olisi jyrsijöille suunnattu virike, niin se maksaisi 21,90€. Meillähän nyt ei virikkeitä, mökkejä tai tasoja ole ollut, kun laitoin kesällä kaikki polttoon. Nyt ei ole uusia kerettykään tekemään, joten kävin ostamassa ison pinon näitä parjattuja muovikoreja.

Pino

Tytöille punaiset, pojille siniset ja valkoisia niihin häkkeihin, joissa on pareja. Leikkelin niihin aukot ja laitoin nurinperin häkkeihin. Aikalailla näkyi hyvin jousitettuja marsuja. :D Nenät pitkällään nuuskutellen. Railakkaasti toisesta päästä häkkiä koppiin pukitellen jne.. Vielä ei kukaan kiivennyt katolle, mutta tein samalla iltaruokintaa, niin kaikilla oli kiire saada porkkanoita ensimmäisenä.

Grand inspector Glamouri sisällä, takana Motivaatiopörriäinen Essi, vieressä Hissi ja edessä puuhka Pleini. Moniko arvaa onko Pleinin pää oikeella vai vasemmalla? Onko toi koppi muka pahan näköinen? (No on se sitten, kun se on nakerrettu, pissitty ja kakittu...)

Kenkälaatikosta häkkiin

Eilinen oli tosi huono päivä. Wallanderi puiputti aamulla, mutta ei enää päivällä. Aamulla maistui maito, mutta päivällä ei. Mä lähdin käymään keskustassa asioilla ja Mika tuli kotiin sillä välillä ja oli koittanut syöttää. Soitti mulle, että ei saa menemään, ku puoli milliä ja sit Wallanderi alkaa vaan pureskelemaan.

Illalla sitten, kun mä tulin kotiin, niin Wallanderi alkoi kuikuttamaan kun kuuli mun äänen! Sai iltalääkkeen ja maitoa ja oli taas tosi terhakkana. Hetken. Tänäänkin on ollut hyviä hetkiä ja huonoja hetkiä.

Jokatapauksessa nyt Wallanderi sai ylennyksen. Toin sisälle mun pienen ja postimerkin kokoisen sairashäkin. Kenkälaatikossakin kyllä riitti hyvin tilaa käpsytellä, mutta onhan nyt minihäkki isompi. Kenkälaatikkomarsusta häkkimarsuksi. :D Pystyy paremmin vahtimaan, kun näkee kokoajan ja tähän saa pullon kunnolla kiinni. Ihan kun Wallanderi nyt suostuisikaan pullosta juomaan... Häkki on tässä mun tietokoneen takana.

Peukkuja tarvitaan edelleen. Paljon.

Pientä edistystä, tai ei...

Yritän pysyä positiivisena Wallanderin suhteen. Se oli viimeyön tosiaan sisällä ja aamupainohan oli 86. Tänään punnituksissa ei kuitenkaan saatu 90g rikki. Josko huomenna.

Antibiootti ei vielä pure, tänään siis vasta toinen annos. Baytriliä. Wallanderi vihaa sitä. Toivotaan, että masu kestää. Syö heinää. Pelletistä ei oikeen ymmärrä mitään. Maitoa menee ruiskulla nyt about 40ml päivässä. Pissaa ihan yhtä paljon... Ei suostu haistelemaankaan juomapulloa...

Hengitys on pumppaavaa ja kuuluu ihan selkeää kohinaa hengityksestä. Ei varsinaista napsumista. Napsumiset se on kai saanut aivasteltua sitten pois. Nenästä oon "niistänyt" joitain tippoja. Onko sitten hengitysilman kosteutta ollut vai mitä, mutta tummaan kankaaseen on jäänyt kosteat kohdat, kun nenää on painanut.

Reipas se on kyllä. Nytkin touhottaa heinänkorsi suussa tuossa laatikossa. Ei se pitkiä aikoja touhota. Se hyytyy vähän väliä ottamaan happea. Silmät sirrillään. Ja sitten se jaktaa touhottamista jälleen. Kädellä se haluaisi olla. Laatikkoon laittaminen aiheuttaa puiputusprotestin!

Mua hirvittää nostaa aina kantta pois, ku pelkään löytäväni sen sieltä kyljellään. Hengitys on sen verran huonoksi mennyt, että mua oikeesti pelottaa. Aina se toistaiseksi likimain pomppaa sieltä kimppuun onnellisena. Kyllä. Juuri siksi laatikossa on pidettävä kantta. Raollaan toki, mutta Wallanderi lähtee hiipparoimaan sieltä tutkimusretkille ilman kantta. Kaikki, jotka tätä lukee, niin pitäkää peukalot ja isovarpaatkin pystyssä, jotta pieni taistelija jaksaisi nyt hengitellä vielä pari päivää, että lääke alkaa tehoamaan...


Näin BTW, huomasitteko muuten, että näissä teksteissä on nyt uutuutena noi "arvostelu" ruksit. Pukittelua, puiputusta, kaltereiden kolinaa vai ihan täyttä papanaa. :D Se tietty on mielipiteestä kiinni, että onko tää ihan papanaa koko Wallanderin sairastelu, vai onko se pukittelun arvoista, että toinen on vaan noin käsittämättömän kesy.

Lääkärikeikka

Niinhän se on, että lääkärikeikkahan tästä tuli. Wallanderi on pärskinyt välillä maitoa nenästä, mutta en ole ollut yhtään varma, että olisi sisäkautta mennyt nenään, vaan ulkokautta. Pieni nenä kun on pyörinyt aina ruiskun ympäri ja jos siinä on ollut pisara, niin onhan se nokka ollut sitten maidossa. Jokatapauksessa Wallanderilla oli nyt sitten hengityksessä napsumista sekä hengitys näyttää voimakkaammalta, kun normaalisti.

Saatiin nopeasti aika ja Wallanderi hurmasi lääkärin täysin. Iso mies tuumasi moneen otteeseen, että onpas se aika söpö. Wallanderi oli tietenkin tosi reipas. Pureskeli mua ja jutteli paljon. Vähän aikaa pöydällä touhuttuaan se kiipesi mun kädelle ja alkoi päikkäreille. Saatiin antibiootit. Toivotaan, että rohina lähtee pois.

Wallanderi muutenkin haluaa istua kädelle nukkumaan. Se tässä pöydällä touhuaa aikansa syömisen jälkeen. Pureskelee tietokoneen kulmaa, pomppii näppiksellä ja sitten jälleen pureskelee jotain. Hetken päästä tökkii nenällään mun kättä ja kiipeilee, kunnes pääsee kämmenelle. Siinä on tosiaan hyvä ottaa torkut.

Hyvästä ruokahalusta huolimatta painon kanssa on ollut silti ongelmia. Iltapaino marsulaan viedessä on ollut 86-88. Aamupainot marsulasta tullsessa 81-82... Not good. Painoi syntyessään sen 80g, mutta ei ole vieläkään kasvanut sen enempää. Ikää on jo 8 päivää. Onneksi se on reipas, syö mielellään. Joka kerta, kun kenkälaatikko puiputtaa, mä annan maitoa. Meinasin jo pelästyä kun se kolmen päivän ikäisenä teki ripulia, mutta se meni ohi. Nyt on papana normaalia. Eläinväki näin ylipäätään sairaanloisen iloinen eläintensä kakasta. :D Oikeesti. Kertoohan se eläimen hyvinvoinnista tosi paljon. Jos ei tule, niin jotain on pahasti vialla. Jos tulee liikaa, ni taas on jotain vialla. Mä riemastuin tosi paljon, että tuolla Wallanderin päiväpiilossa on iso kasa pienenpieniä papanoita. Mä jopa pidän niitä sievinä. :D

Mä varmaan nyt jätän ensi yöksi Wallanderin sisälle, koska täällä on kuitenkin lämpimämpää. Selvää on, että mamma ei ruoki, joten josko tässä olisi parempi. Otan sängyn viereen ja joka kerta kun herään, voisin sillekin antaa maitoa. :D Molemmat vauvat samalla kertaa. :D Wallanderihan siis tosiaan syö mun maitoa, kun Auniakin imetän ihan täysipainoisesti. Ei tartte ostaa korvikkeita.

Pikku-W

Tukiruokittava pikkuhöppänä on saanut nimen. Maailman Wallanderi

Wallanderin päiväpiilo. Kenkälaatikossa tietokoneen vieressä. :D

Wallanderi alkaa olemaan jo tosi tomera, Tänään on tullut valtava kasa papanaa ja nyt se jyrsii jo kenkälaatikon reunaa. Paino ei vaan meinaa nyt nousta millään. Kumpa oppisi juomaan pullosta, niin sitten voisin jo huokaista helpotuksesta.

Fein W-vauvat

Feidarin vauvoissa on yksi erikoinen poikanen. Uros tsw on jotenkin vammainen. Siis jollain lailla ei-terve. Syntymästä on nyt jo monta päivää ja vieläkään se ei vieläkään kävele niinkuin muut. Nyt se jo pomppii siellä muiden mukana ihan melko ripeästi sentään. Sen toinen etujalka on vääntynyt alle ja se varaa painoaan siis tassun ulkosyrjälle. Monilla isoilla poikasilla on tuollaista tassujen vääntymistä, koska masussa on ollut ahdasta. Tassut ovat aina oienneet viimeistään parissa päivässä. Tollakin oikenee, mutta tosi hitaasti. Tosin tällä menolla en tiedä oikeneeko täysin koskaan Johtuu ehkä siitä, ette se kävele, ni jalka ei pääse oikenemaan. Kun sormilla oikaisee, niin ihan hyvin menee oikeaan asentoon.

Poikanen on tosi suuri, joten voisi kuvitella, että josko syntymässä on joutunut kärsimään happivajeesta ja sen takia jotenkin vammautunut ja tämä oppiminen on nyt hitaampaa? Poikanen oli syntyessään saman kokoinen kun sen sisarukset yhteensä.

Mutta mä en ole koskaan nähnyt yhtään marsua, jolla olisi näin jumalattoman pienet silmät. Ovat vielä vähän eri kokoiset ja muodoltaan hyvinkin mantelin malliset. Että josko se jonkinlainen kehityshäiriö on tapahtunut jo geeneissä ennen syntymää?

Ihan alkujaan se vaan makaili kyljellään ja nukkui, eikä juuri pyristellyt. Kädellä ollessa se tsemppasi hyvin ja nosteli päätään. Ei lopetettu heti ja mun yllätykseksi se olikin seuraavana aamuna hengissä. Mietittiin, että tuleeko siitä vielä marsu vai raato. Ollaan nyt ruokittu sitä pikkuisen ja joka päivä alkaa kävely sujumaan paremmin. Fei ja Fari on samassa häkissä ja molemmilla siis poikaset. Imettävät poikasiaan ristiin ja huolehtivat molemmat kaikista. Fari suhtautui tähän erikoiseen poikaseen varauksella. Kiersi sitä kaukaa aluksi. Mutta kyllä siitä huolehditaan, koska se on puhdas. Se liikkuu nyt kyllä ympäri häkkiä. Heikosti tosin, maha maata viistäen. Pari tutisevaa askelta kerrallaan.

Se syö heinääkin, että kai siitä marsu tulee. Voi olla, ettei koskaan opi juoksemaan ihmistä karkuun tämmöisen alun jälkeen. Kyllä se jopa yrittää kiivetä kädelle, kun se on pöydällä pyyhkeen päällä.

Mutta on se aby. *pus* Näykkii sormia, kun se on sylissä. Oon kuljettanut sitä sisälle ruokittavaksi puseron sisällä ja on se kyllä söpö. Harmi, että on uros, kun muuten jättäisin kotiin ihmeteltäväksi, että mitä siitä tulee. Sillä on oma pahvilaatikko, pyyhe ja oikein pehmoista heinää. Aina, kun laatikosta kuuluu pientä puiputusta, on aika antaa maitoa.

Miten mä voin tommosen myydä, kun ei se nyt ihan täysin terve ole?

"Myytävänä vähän vajaa abypoika."

W-vauvat

Kolme W-vauvelia on syntynyt. Kaksi tsw urosta ja yksi trikki naaras. Suklaatrikki! Pus! Tosin en nyt ihan varmasti tiedä, onko mun järkevää pitää suklaatrikkiä itselläni, koska sillä on melkoisen selkeä ja vahva tupla toisessa kyljessä...

Emo siis Maailman Feidari ja isä Maailman Duploinsinööri.

Masu oli Fei-raukalla ihan käsittämättömän iso, kun Fei on aika pieni naaras. Nuo kolme poikasta on isoja mötkäleitä. :)

V-poikue

Ihanat V-poikset syntyivät ja sieltä tapitti vastaan kolme uutta pientä elämää! Emä Maailman Wisionääri ja isä Maailman Wattimittari. Mä jotenkin odotin, että joku muu olisi synnyttänyt ensin, jotta näistäkin olisi tullut W-poikasia. Tässä on nyt jotenkin ollut tapana, että jos on mahdollista poikasten osua samalle kirjaimelle emon kanssa, se myös osuu. :D Nytkin on ollut kahdeksan naarasta, jotka voivat synnyttä ihan missä järjestyksessä tahansa, niin tottakai osuu kirjaimet näin lähelle toisisaan.

Mutta millaisia ovat nämä tuoreet pienet Maailman kansalaiset. Chocolate/white naaras, aika pieni ja pystykorvainen. Tortoiseshell&wihte naaras, pieni ja todella todella hieno turkki, kunnes huomasin, että toiselta kyljeltä puuttuu rusetti vallan kokonaan... Tortoiseshell&white uros, joka paineli jo pitkällä toisella puolella häkkiä. Mamma ei ollut ehtinyt tältä vauhtiviikarilta edes putsaamaan selän päältä kaikkia kalvoja pois, vaan siihen se oli kuivunut kiinni. Turkista en siis osaa sanoa sen enempää, mutta etuosa näyttää lupaavalta ja pää todella hyvältä. Poitsu oli isoin.

Ihanaa! Ihanaa, ihanaa, ihanaa!

Chocolate/white naaras on Maailman Vaalipiiri, tsw naaras on Maailman Vankikarkuri ja tsw uros on Maailman Valtiovarainministeri.

Mä pelkäsin Wisin synnytystä, koska Wisi on ensisynnyttäjä ja se on itse jo pahasti "yli-ikäinen". Syntynyt elokuussa 2013.

Zoo-mamma vaikuttaa voivan ihan hyvin kuolleista pennuista huolimatta.

U-poikue

Sitten huonompi joululahja. Ruokkimaan mennessä mä kattelen aina nää tiineet oikeen tarkalla silmällä ja Zoo oli vähän poissaolevan oloinen. Mun ruuanjakojärjestys on aina heinät ensin, sitten vedet, pelletit ja tuoreherkut. Tällä kertaa Zoo meni kyllä syömään heinää ja pellettiäkin, mutta porkkanat eivät enää kelvanneet, vaan meni nurkkaan. Zoo vuoti hieman verta.

Hemmetti. Myrkytys+synnytys tai sitten se vaan alkaa synnyttämään. Noh. Sillä oli nenä kurtulla, niinkun synnyttävillä yleensä, joten olin enemmän jännittynyt, kun peloissani myrkytyksestä. Ilme ei ollut poissaolevan apaattinen, vaan poissaolevan mietteliäs. Sisäänpäinkääntynyt ja meditoiva. Miten sitä nyt voisi kuvailla... Jokatapauksessa, iltaporkkanat eivät kelvanneet ja menin sisälle odottelemaan, että koskakohan sitä uskaltaisi mennä katsomaan uudelleen.

Menin sitten vähän ajan päästä katsomaan uudelleen ja istuin ihan häkin viereen hetkeksi. Zoo oli samassa paikassa, mutta nyt supisteli selkeästi. Istuin hetken katsomassa ja tsemppasin, mutta en voinut istua vieressä. Mua jännittää nää synnytykset ja marsuja stressaa tietty, jo joku on katsomassa.

Menin sitten nukkumaan. Ei marsulassakaan voi rampata yötä myöden ja rämpyttää valoja edestakaisin, kun siellä ne kaikki muut tiineet ainakin stressaantuu siitä, jos siellä loikkii miten sattuu.

Aamulla menin katsomaan, niin Zoo oli tehnyt kolme poikasta. Kaikki kuolleita ja putsaamattomia. Aikoihin ei ole ollut epäonnistuneita poikueita, joten kyllä kirpasee. Taas tässä sitten aloittaa jossittelun.

Olisiko poikaset selviytyneet jos sitä tai tätä. Niinpä niin.
Olisiko kannattanut:
A) jättää menemättä sinne toiseen kertaan, jotta en olisi tuijottanut vieressä ja tunkenut kättäni sinne ja säikytellyt raukkaa kesken synnytyksen.
B) jäädä sinne katsomaan, jotta olisi voinut ottaa kalvot pois nenän päältä ja auttaa emoa oivaltamaan mitä putsaaminen tarkoittaa.

Vaihtoehto A) en olisi saanut nukuttua ollenkaan, kun olisin miettinyt vaan, että siellä on vaan tiineysmyrkytys. Se, että toinen alkaa synnyttämään, on ihan hyvä selitys sille, että ei ruoka maistu. Mä en olisi voinut kuvitellakaan syöväni yhtään mitään, kun mulla lähti synnytykset käyntiin.
Vaihtoehto B) mamma olisi saattanut lopettaa supistukset kokonaan stressin takia, jolloin yksikään poikanen ei olisi ehkä syntynyt.

Tekee niin tai näin, niin tuntuu, että aina tekee väärin.

Miten tää eläinlaji on voinut säilyä hengissä evoluutiossa, ku ne on tommosia?!?

Kasvattajan ilonhetkiä

Monesti kasvattajat pitävät kasvatuksen ikävämpänä puolena sitä marsun myyntiä. Ei välttämättä sen luopumisen takia, vaan että ostajia ja marsunkyselijöitä on niin kirjavia. Joukkoon mahtuu kaikenlaisia ihmisiä.

Mutta kyllä niitä mahtaviakin hetkiä nimenomaan kasvattien uusiin koteihinkin liittyy.

Tässä on syyskuussa pois muuttaneen himispennun jouluterkut. Pus-pus!

Psst. Ihan on MarsuMagazinen kansikuvamatskua tämä. 

Viisi X naperoa

Voi apua, mihin mä vielä joudun näiden nimien kanssa. Nyt pitäisi keksiä viisi X nimeä Oikeuslääkärin poikasille. Isänä Maailman Narinari jälleen. :)

Toistaiseksi kaikki voi hyvin. Yksi valkonokkainen naaras on, muut ovat ekalla tarkastuksella uroksia. Pikkunaaras on kaikista pienin, toivottavasti sisukkain, koska kovasti haluaisin Oikiksesta itselleni naaraan.

Kuvia... No joskus sitten...

Wiisi Williä Weetä

Lauantaina syntyi viisi pientä W-abya yhdistelmästä Maailman Narinari + (Tirlittanin) Dies Irae. Ekan poikueen Desiree taisi synnyttää liian aikaisin, eikä niistä ollut eläjiksi. Yksi pieni sinnitteli viisi päivää. Nyt hoitaa poikasiaan hienosti.

Todella pieniä kaikki ovat ja yksi pikkuinen oli todella minimini, 52g. Tänään sitten kotiin tullessa, katsoin ettei siitä ole eläjäksi. Ei jaksanut juosta muiden perässä lainkaan ja nyt sitten illalla lopetettiin se.

Nukun paremmin, kun tiedän ettei marsulassa ole yhtään poikasta "kitumassa". Omat ja hoidettavan poikasen voimavarat hupenevat likimain samaa tahtia, joten ei ole järkevää edes yrittää, kun se tuossa jamassa oli. Desireelle jäi neljä pienokaista kuitenkin, joten urakkaa piisaa niidenkin hoitamisessa.

Silti sitä miettii jokaisen lopetetun kohdalla, entä jos...

Mutta W. Woihan ri sentään....

V-poikue himalayoja!

Ihania, ihania, ihania himalayavauvoja löytyi häkistä iltaruokinnan aikaan! Danski asui edellisen poikueensa synnytyksen aikaan Vanten kanssa, koska kaikista yrityksistä huolimatta Vante ei ole saanut ketään tiineksi. Danski synnytti siis Vanten kanssa asuessa ja toivoin todella, että olisi Vante osunut edes poikaskiimaan. Mitään ei tuntunut tapahtuneen, joten siirsin Danskin asumaan Justinin kanssa. Pian alkoi masu pyöristymään ja ajattelin, että tällä kerralla siirrän kerrankin naaraan asumaan omaan laumaansa ajoissa, enkä viikkoa ennen synnytystä. No, niinpä.

Danski asuu sellaisessa laumassa, jossa on aikuisia ja 5viikkoisia himalayoja (ja pari abya). Näin valkoisten naamojen seassa myös pikkunaamat ja mietin hetken, että ompas ne pieniä noi pennut vielä... eiku... Yhtäkkiä ne 5 viikkoiset näyttivätkin valtavilta, kun pikkuiset hyppelehtivät vieressä.

Mä olen niin Vantea parjannut ja melkeen jo paistinpannullakin uhkaillut, kun ei pentuja kuulu. Putsailee vaan tyttöjen korvia. Ilmeisesti herra on vain hieman ronkeli naismakunsa suhteen.

Ai mitä sieltä tuli? Engl.crest uros, engl.crest naaras ja nonself uros. Mä sain mun crestinaaraan, PUS! Crest uros ja nonself uros tulevat myyntiin. V-nimiä sitten kaipaillaan.

Kuvia tulee.... joskus.

FI MVA Maailman X-elent Elmeri

Tänään on myönnetty valionarvo Herra Äxälle.

FI MVA Maailman X-elent Elmeri

Pentuja X3

Maailman Voikukkapuimuri teki VIISI pienenpientä pentua eilen. Sen masu oli valtaisa, joten melko suurta katrsasta osasinkin arvuutella. Pikkiriikkisiä ovat, joten toivottavasti selviävät kaikki hengissä. Tämän aamun punnituksessa painot olivat laskeneet muutamia grammoja (eilen punnitessa vielä märkiä), joten ihan vielä en huolestu. Isoin on 74, mutta muut ovat 59, 55, 53 ja 50. Eli kirppuja. Virkeinä sielä liikuskelevat pitkin häkkiä ja illalla oli jollain etevällä jo heinänkorsikin suussa.

Isukkina pennuilla on Maailman Generaattori, joten kelpo muksuja näistä taitaa tulla. Sukupuolijakauma neljä naarasta ja yksi uros vaikuttaa liian lupaavalta. :D Toivottavast eivät muutu.

Nimiä ja poikasia lisää

S-poikueesta tuli pesäpallopoikuee: Maailman Superi, Maailman Sieppari ja Maailman Sopupeluri. Sopu on naaras ja se jää meille. Superi ja Sieppari on jo varattu.

T-poikueeseen tuli hupaisia nimiä: Maailman Tapiiri, Maailman Tiikeri, Maailman Taituri sekä Mikan nimeämä Trokotiiri. T-kirjaimesta tuli Tapiiri ja sitten muita eläimiä kuten Tiikeri ja Trokotiiri...

U-poikue syntyi. Maailman Campari ja Herra Hoo vanhempina. Kaksi brindle urosta ja yksi lilac brindle uros. Suloinen!!

Jurvan tupla 19.11

Näytsipaikka oli kylmä ja säädettiin vielä aamutuimaan sieltä isolta puolelta arvostelut kahvioon. Onneksi meitä oli aika vähän. Ahdasta, mutta sopu sijaa antaa. :) Pitää muistaa toi näytsipaikka, kun on tosi hyvä kyllä, kunhan on lämpimämpi vuodenaika. Ekaa kertaa tänä syksynä joutui auton raaputtamaan auki aamulla.

Suurin murhe mulle joulutorttujen ikifanina oli se, että siellä oleva uuni ei lämenny kunnolla, ei patalappuja eikä yhtäkään sopivaa ritilää/peltiä. Tortuista ei tullu hyviä. Kohosivat huonosti, kypsyivät kylläkin vaikka valkoisina, mutta hyvin saatiin pohjat niistä poltettua... Yhyyy! Oltiin ostettu yhdistyksen buffaa varten siis kaikkee tommosta.

Pernillan arvostelut:
Maailman Karvaturri, serti
Maailman Wauhtiviiri, serti
Maailman X-elent Elmeri rop2, serti, BIS7 !
FIN+S MVA Maailman Hui-Hiippari rop1, serti, BIS2 !!!
Jaoin roppipalkintoja ja luin sitä Pernillan tuloskaavaketta. Kasvattajaluokan kohdalla piti katsoa ihan kolmeen kertaan ja vielä kysyä ääneen, että onko nää nyt ihan oikeen nää tulokset mitä tässä lukee?!? Maailman abyt kasvattajaluokan ykkönen!

Katjan arvostelu:
Katjankin arvostelussa meidän kasvattajaluokka oli ykkönen! Wow!
Maailman X-factori, kuma
Maailman Wauhtiviiri, kuma
Maailman X-elent Elmeri, kuma, rop2
FIN+S MVA Maailman Hui-Hiippari rop1, serti, BIS1 !


Saanko mä pyörtyä? Siis BIS 1, BIS 2 ja BIS 7! Kasvattajaluokkien voitot? Meille?
Ei oo todellista?

Mun laskettuun aikaan kolme viikkoa.