Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marsesteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marsesteri. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, joulukuuta 22, 2014

T-tonttupoikue

Maailman Fariinisokeri teki ihanat kaksi pirpanaa! Isänä Maailman Hovimestari. Ensin katselin, että on kolme ja jätin mamman putsailemaan, kun vaikutti olevan vain putsaamista vaille ja poistuin. Vasta nyt myöhemmin menin katsomaan niin kaksi löytyi. Pikimusta uros ja pikimusta naaras.

Marsesterin emälinjaa tämä. Pus!

Kyseessä on T-poikue, joten olisi kiva, jos löytyisi tonttunimiä.

perjantaina, lokakuuta 10, 2014

Tunnearvoa

Sopiva postaus tähän Särmiksen kuoleman jälkeen, vaikka näitä asioita ajattelin jo paljon aiemminkin.

Marsesterilla oli oma näyttelylauta. Mustaa krepattua puuvillasamettia. Olin ommellut omin pikku kätösin siihen reunaan rypytyksenä sievää pientä valkoista pitsiä. Se sopi Marsesterille kuin nöpönenä pienelle marsulle.

Marsesterilla oli yksinoikeus siihen lautaan. Marsesteri oli meidän eka marsu ja se oli meidän eka näyttelylauta. Se oli Marsesterin Oma Näyttelylauta. Se ei tainut koskaan esiintyä muun laudan päällä.

Hammastelijalla (myöskin kuollut) ja Hissillä (elossa) oli myös omat laudanpääliset. Ne oli suunniteltu jo leveliä paremmiksi, kun oli tehty vaihdettaviksi tarranauhalla. Hissiä ei enää näyttelyihin viedä, mutta Hissin ja Hammastelijankin laudanpääliset on vielä tallella. Niiden kanssa ei oltu niin tarkkoja, joten ne saattaakin vielä joskus tulla käyttöön.

Marsesterin kuolemasta on jo kauan, mutta löysin sen laudan muuttokamoja pakatessa.

Pyörittelin sitä lautaa pariinkin otteeseen roskasäkin yläpuolella. Joskus puhuttiin, että Marsesterin näyttelyuran loppuessa Särmäri saa sen käyttöönsä. No ei saanut. Kukaan muu marsu ei voi koskaan olla Marsesteri.  Miten yhden laudanpalan roskiinheittäminen voi tuntua niin väärältä? Mä tiedän, ettei kukaan muu marsu tule koskaan istumaan sen laudan päällä, vaikka mä säilöisin sitä seuraavatkin seitsemän vuotta. Ei Marsesteri tule sen säilyttämisestä takaisin. Silti...

Laudasta irtosi Marsesterin karvaa.

Pakkasin sen mukaan kehyksien ja kuvien seuraksi.

tiistaina, helmikuuta 25, 2014

F-poikaset ovat täällä!

Mä niin pelkäsin tätä poikuetta. Tätä nimenomaista. Mamma on aavistuksen turhan iäkäs ensisynnyttäjäksi ja suvultaan täysin ainutlaatuinen. Cali on suoraa emälinjaa meidän ekasta marsusta Marsesterista. Tuitui.

Kolme reippaasti tepastelevaa pikkumarsua juoksenteli silmät suurina pitkin häkkiä. Black naaras, brindle uros ja tsw naaras.

Marsesterin perintö elää! Hurraa, hurraa, hurraa!!!

torstaina, marraskuuta 22, 2012

Nimiasiasta


Mä oon vähän ruvennu miettimään tätä meidän nimeämispolitiikkaa. Alunperinhän se on ollut aakkosten mukaan ja nimet on loppuneet -ri. Aakkosissa ei mitään vikaa, mutta tuo -ri tuntuu jotenkin kulahtaneelta ajatukselta nyt kun MarsesteRIa ei enää ole. MarsesteRI oli koko kasvatusinnostuksen alku ja juuri. Siitä se nimi-ideakin lähti.

Juuri sopivasti tässä Ö-poikue oli abypoikue ja neljättä kertaa nyt lähdetään käymään aakkosia läpi ja A-poikueesta tuli himalaya. En ole niille nimiä miettinyt.

Pitäiskö jatkaa ri linjalla vai ei? Hyviä nimiä on vielä paljon takataskussa, mutta tietty noita vaativampia kirjaimia alkaa olemaan hankala keksiä eikä ne ole enää niin "loistavia oivalluksia" kun alkuaikana. Ö-poikueeseen tuli neljä. NELJÄ!!! Öööööö....ri?

tiistaina, heinäkuuta 24, 2012

Paras on poissa, Marsesteri.

Marsesteria ei enää ole.

Marsesteri on se marsu josta kaikki alkoi. Tältä se näytti kun se tuli.


Marsesteri oli meidän Very Important Pet

Se tassutteli suoraan sydämeen.

Se kääri monta muutakin sydäntä tassunsa ympärille. Tässä uhrina viaton brittiläinen tuomari 2009 Nordicissa.

Sunnuntaina syntyi Marsesterin linjaa seitsemäs polvi. En ehtinyt kuvaamaan. Tässä viisi ensimmäistä.

Alkuperäinen kolmikko jouluna 2011. Hissi, Hammastelija ja Marsesteri

Näin se teki aina. Eikä tämä tarkoittanut pelkkää ruuan kerjäämistä. Se notkui siinä vaikka pelkän rapsutuksenkin voimalla. Minuutti toisensa perään saattoi sulkea silmätkin kun möyhensi turkkia hartioista ja niskasta. Kun raaputus loppui käveltiin pieni kierros ja tultiin takaisin. Koskaan ei lähdetty karkuun vaikka monesti tosta reunalla roikkumisesta napattiin syliinkin. Kuka meillä nyt norkoilee häkin reunalla?!?

Marsesterin tarkemman kuvauksen voi lukea aiemmin tunnisteista "kuukauden marsu".
Lyhyesti: viime syksyinen likimain tukehtuminen aiheutti infernaalisen tulehduksen, jota hoidettiin monella antibioottikuurilla. Hieman hitaampana ja laihempana se on kuitenkin porskutellut tämän kevään. Tuoreruoka on maistunut ja tytär Särmäri on saanut tuta Marsesterin hampaista ihan vain tavan vuoksi säännöllisesti. Tänään se hätisteli muita pois pellettikipolta, kun oli harvinaisempaa herkkua tarjolla.

Iltaruokinnan aikaan ei Marsesteri tullut enää syömään ja hengitys oli vaikeaa. Päästettiin Marsesteri pois kirmailemaan tuoreiden voikukkien ja heinien joukkoon. Persiljapuskiin piileskelemään.

5.8.2007 - 24.7.2012

perjantaina, huhtikuuta 06, 2012

Kuukauden marsu: Marsesteri

Marsesteri nyt on vähän huono tähän "kuukauden marsu" valinnaksi. Marsesteri on vuoden marsu, ei vaan vuosisadan paras marsu! Mutta koska Marsesteri on suosikki, niin se saa aloittaa.



Marsesteri.
Marsu oli saanut nimensä jo ennen kun olimme sitä edes nähneet. Marsesteri haettiin 5 viikkoisena meille. Se oli pienenpieni pörröinen pallo, jolla oli valtavan kauhistunut ilme. Marsesteri livahti häkin kaltereiden väleistäkin, kun oli niin pikkuinen. Marsesterin ensimmäinen häkkikaveri oli kaksi viikkoa asunut yksinään ja voi sitä riemun määrää. Häkkikaveri taisi viikon verran liikkua pelkästään ilopompuilla Marsesterin saapumisen jälkeen.

Marsesterin pääasiallisena harrastuksena voidaan pitää päiväunia ja häkin reunalla pälyilyä. Josko herkkupelletti tipahtaisi suuhun, kun näyttää niin söpöltä. Särmärin jahtaaminen ajoittain on Marsesterin harrastus. Liikuntaharrastus. :) Täytyyhän sitä pysyä hyvässä kunnossa!

Luonteeltaan Marsesteri on perin ystävällinen ja kiltti. Se tulee syliin kiltisti ja oma-aloitteisesti. Poikasajan jälkeen koskaan pissinyt syliin, papanoitakin tulee harvoin. Marsesteri nauttii rapsuttelusta ja viihtyy sylissä. Leuan alla on maailman paras rapsutuspaikka ja toiseksi paras on hartiat ja korvantaustat. Kotosalla Marsesterilla on pieni erityisasema. Sillä on tietokoneen vieressä oma peti ja pellettikippo.



Marsesterin ulkomuodosta tykättiin niin kovin, että jossain vaiheessa mieleen hiipi ajatus, että olisi kiva saada Marsesterista yksi poikue. Josko sieltä tulisi jotain yhtä suloista, kun Marsesteri itse on. Helmikuussa 2008 meille saapui sitten sileäkarvainen musta salama nimeltään Anemone´s Afterglow "Reetu". Poikaset syntyivät 18.4.2008 ja tuloksena oli neljä reipasta pienokaista, joille Marsesteri oli todella hyvä emo: Monsteri-Mörssäri, Särmäri, Impaktori ja Conquestori. Särmäri onkin jatkanut Marsesterin tassunjälkiä, vaikka täytyy myöntää, että äitinsä varjoon jää.

Lempiherkku on aivan ehdottomasti persilja. Näyttelyiden syöntikisoissa Marsesteri on ollut hyvä. Marsesteriin uppoaa omenat, sellerit, kurkut... Kaikki mitä kisoissa nyt voikaan olla. Marsesteri on hyvin ahne marsu. Jopa niin ahne, että se meinasi koitua kohtaloksi. Kesällä 2011 Marsesteri ahmi tuoreruokia ja veti pureskeltua mössöä henkeensä. Todennäköisesti Marsesteri olisi tukehtunut siihen, mutta onneksi satuin olemaan paikalla. Pylly ylös, pää alas, kevyt ravistelu ja suun pyyhkiminen. Sillä se virkosi. Jälkimaininkina sitten infernaalinen tulehdus keuhkoihin, ja saatiin neljän kuukauden sekä kolmannen antibioottikuurin jälkeen vasta Marsesteri lopulta toipumaan. Massa putosi sairastelun aikana 300g.

Marsesteri jouluna 2011 parhaiden kavereidensa kanssa.


Marsesteri on aina häkin reunalla. Siivoaminenkin on hieman hankalaa, koska siellä on Marsesterin nenä tiellä jatkuvasti ja täytyy kokoajan olla tarkastamassa siivoustyön laatua. Heh.

maanantaina, helmikuuta 20, 2012

Lahti 18.2.

Lahden näyttelyssä käytiin ja tällä kertaa tulokset löi oikein ällikällä.

Meidän suklaapoika Camelot Castle sai sertin! Suklaa-aby saa sertin! WTF!?! Mutta totta se on. Onhan se Castle hieno uros, mutta jotta serti ihan annetaan... Wow. Ja kaiken lisäksi se sijoittui sillä tuomarilla vielä luokan toiseksi ja Hiippari oli kolmas. Hiipparikin sai sertin, joten ei voi olla mikään "nice-try-chocolate" sääliserti, koska se kehui Hiippariakin tosi paljon. Suklaaserti! Huh.
Mitään tekemistä Castlen kasvatuksen kanssahan mulla ei ole, koska Castle ei ole mun kasvatti alkuunkaan vaan se on brittituonti. Viimenäyttelyssä kuma omakasvattisuklaalle ja nyt serti suklaalle. Pitäisköhän uskaltautua noita omakasvattisuklaita roudaamaan näyttelyihin enemmän? Katsonkohan mä noita suklaita kriitisemmin kun näitä muita? Olen esittänyt näyttelyissä suklaita nyt yhteensä neljässä näyttelyssä. Eki vuosi sitten, Mörri ja Aamori vuosi sitten, Arpakaveri kuukausi takaperin ja nyt Castle. Olin ilmottanu Amatöörinkin, mutta Impaktori oli päättänyt laajentaa Amatöörin takarusetin keskustaa hampaillaan sillain nätisti 2cm raidan sivuttain. Amatööri jäi kotiin kasvattamaan perskarvojaan takaisin.

Mutta muut tulokset vielä. Mestari ja Disasteri oli ekaa kertaa näyttelyissä ja eivät kyllä olleet edukseen. Pelotti ja pyörivät ja Mestarikin on vähän turhan hoikka näyttelyitä ajatellen. Mestari menikin nyt urokselle, että ihan tarkoituksella sitä ei ole lihotettu näyttelymassaan. Disasterinkin massankasvatus on kesken pentujen jäljiltä, mutta jotenkin harmi, että se on jäänyt niin pienikokoiseksi näin muuten. Isompi olisi näyttävämpi.

Herra X sai sertin ja oli ROP2+kuma toisella tuomarilla ja ROP1+serti+BIS4 toisella. Jihuu! Herra X käyttäytyi nyt huomattavasti paremmin kun aiemmissa näyttelyissä. :)
Hiippari oli ROP1+serti toisella ja luokan kolmas+serti toisella.
Diileri oli ROP2+serti. Diilerillä onkin nyt kolme sertiä kasassa, mutta se on vielä baby, joten odotellaan että kasvaa avoimiin luokkiin. Diileri on meidän suurin toivo Juhlanäyttelyyn, jossa on Junnuille oma BIS.

Särmäri oli pet luokassa ja sai 100p! Tosin brittisedät antoivat pisteitä rennon letkeästi likimain kaikille sata. Mutta PPM pöydässä Särmis-mussu oli ykkönen!!! Särmäri PPM1 ja tämähän tarkoittaa sitä, että meidän marsula sai toisen Eliitti-petin! Särmärin emä Marsesteri on näyttelyistä eläköitynyt GP EPET, joten Särmis seuraa emän tassunjälkiä.

Marsesteri näytti mustasukkaiselta kun Särmäriä ja Camparia valmisteltiin perjantaina näyttelyyn. Marsesteri kuuli kun kuljetusbokseja laiteltiin valmiiksi ja se tähysti mökin päällä ja vuorotellen kerjäsi häkin reunalla huomiota. Särmäri ja Campari pestiin, niin Marsesteri haisteli niitä ja tuli kerjäämään huomiota häkin reunalle. Kynsiä, tassuja ja korvia puunatessa Marsesteri taas hengaili häkin reunalla. Joka kerta kun mä pyydystin Särmistä tai Camparia häkistä, ni Marsesteri oli tiellä. Se koitti kovasti ängetä sieltä syliin. (Särmis ja Campsu ei halunneet tulla.) Sama näyttelyaamuna, häkin mustavalkoisista kaikki muut hipsii karkuun ja jatkaisivat uniaan, mutta Marsesteri yrittää päästä syliin. Marsesteri jäi roikkumaan siihen häkin reunalle ja puiputteli vielä perään, kun poistuin marsulasta.
Se olisi halunnut mukaan.
Koitin selittää, että sä olet nyt ansaitulla eläkkeellä.
EPJY-PET11 GP EPET Marsesteri

maanantaina, tammikuuta 23, 2012

Ruotsin VV-pisteet

Maailman Hui-Hiippari abyissa sijalla 13!
Marsesteri pet-marsujen sijalla 8!

http://www.svenskamarsvinsforeningen.se/index.php?option=com_content&view=article&id=177&Itemid=187

sunnuntaina, marraskuuta 27, 2011

Vanhusmarsuja

Byhålans Aubergine syntyi 25.10.2004, joten herralla on ikää 7v ja painoa tasaisesti se 950g. Vielä porskuttaa vaikka mä olin kolme vuotta sitten ihan satavarma, että ei näe seuraavaa kevättä eikä saa yhtään naarasta tiineeksi... (Ja joka kerta Artun täyttäessä vuosia mä kirjotan tän saman...) Mjoo... Onhan se vanhus. Toisen takajalan kantapään nivel on vähän paksumpi ja jäykempi, mutta muuten on reipas, utelias, eläväinen ja pukitteleekin joskus vahingossa pikkukaverin yllyttämänä.


Sitten meidän alkuperäinen kolmikko. Marsesteri, Hammastelija ja Hissi. Ladyt on 4v.

torstaina, marraskuuta 03, 2011

Marsesteri lääkärissä.

Käytiin tänään ihan eläinlääkäriä moikkaamassa, kun Marsesterin rohina vaan tulee takaisin. Se söi kaksi Ditrim kuuria reilun viikon välein (eka 10pv ja toka kuuri 14pv). Lääkäri kuunteli pitkään ja otettiin sitten röntgen. Vasemman puolen keuhkoissa näkyi paljon tulehdusta ja likimain pois käytöstä. Oikea puoli oli ihan esmierkillisen puhdas.

Saatiin Baytril 2vk. Toivottavasti sillä paranee. Kuulemma saattaa jäädä toinen puoli vähän vajaakäytölle loppuiäksi. Perhana etten heti sillon vaatinu suoraan Baytriliä. Ditrim ei oo meillä koskaan auttanu vaan aina on Baytril jouduttu hakemaan, jos antibioottikuurille on ylipäätään ollut tarvetta.

Samalla hoidettiin sitten koiran rokotus ja sain strongholdia koko laumalle.

perjantaina, lokakuuta 21, 2011

C3-poikue

Glamouri oli jakautunut ja siellä häkissä istui rivissä neljä pikkuriikkistä kummastunutta pörröpalleroa. Siirsin Glamourin ja poikaset omaan häkkiin, kun tuolla eukkolaumassa tuntuu olevan vähän turhan hurja meininki noin pienille (49-68g). Eukkolaumassa oli kuitenkin kuusi muuta Glamourin ja pentujen lisäksi. Hissi kävi pesemässä pieniä oikein tomerasti. Hammastelija meni nenä pitkällään haistelemaan ja pomppi äkkiä pois. Reetu huristeli niiden ohi ja Marsesteri istui mökin katolla tähystämässä. Nämä on siis Marsesterin tyttärentyttärentyttärentyttären lapsia. :)

Glamouri on oikein hyvä mamma. Juomapullo-pennut-ruokakippo-pennut-heinäkasa-pennut. Aina välissä pitää käydä vähän imettämässä ja putsailemassa pieniä. Pienet on kummissaan.

Lilac/white uros x 2, black/white uros ja black/white naaras.

Poikueen onnellinen isä on Maailman Itkupotkuraivari.

torstaina, lokakuuta 20, 2011

Marsu-uni

Viime yönä heräsin, kun Mika ryhtyi selittämään juuri nähtyä unta.

Mika näki unta siitä hetkestä, kun marsuja ruvettiin jalostamaan lemmikeiksi. Marsesteri lähetettiin menneisyyteen kaikkien kesymarsujen kantaemoksi, koska se on niin täydellinen lemmikkimarsun perikuva.

Niin, arvatkaa kuka marsu on meillä tärkein?
Marsesteri-mussukka. Puspus.

tiistaina, syyskuuta 13, 2011

Varmistus eläinlääkäriltä

Soittelin varmuuden vuoksi eläinlääkärille. Siinä oli hoitajalla muutaman kerran hiljainen hetki (wtf?!?), kun kerroin tapahtunutta. "Siis mitä sielä tapahtui?" "Niin siis mitä sille annettiin?" Tuumasi myöskin, että oli onni että oltiin paikalla. Eläinlääkäri arveli, että on hyvä antaa antibioottikuuri varmuuden vuoksi.

Mä en näitä "varmuuden vuoksi" -kuureja oo juurikaan antanut. Mun Ditrimit oli jo kaikki menneet vanhaksi toinen kaksi vuotta sitten (miksi mä olen säilyttänyt edes sitä pulloa?) ja toinen puoli vuotta sitten. Eläinlääkäri on onneksi meidän vakiopaikka, joten suostuivat sen reseptin meille kirjoittamaan tuohon Ikaalisten apteekkiin.

maanantaina, syyskuuta 12, 2011

Marsesteri meinasi kuolla!!!

Meinasin saada kirjaimellisesti sydänpysähdyksen tänään. Janiika oli meillä kylässä ja oltiin just laitettu häkkeihin lehtiä ja oksia. Kunnon herkuttelua. Juteltiin siinä niitänäitä ja justiinsa oltiin antamassa voikukanlehtiä ja huutelin Marsesteria. Marsesteri ei tullut vaikka monta kertaa huusin. Se on niitä harvoja marsuja, jotka juoksujalkaa saapuvat häkin luukulle oman nimen kuullessaan. Putken takaa näkyi vaan kun niskatukka väpätti ja kiemurteli. Kiemurteli?!?

Otin luukun irti ja katselin tarkemmin. Se sätkähteli kyljelleen ja veti veltoksi! Samointein nostin sen syliin. Janiika hoksasi sanoa, että onko suussa jotain, no suusta pursusi vihreää nielemätöntä pureskeltua töhnää. Oli velttona ja sätkähteli. Mikakin tuli marsulaan kun kuuli meidän hätääntyneet päivittelyt. Käänsin pyllyn ylös ja pääpuolen alas. Loppujenlopuksi muutama ravistelu ja Marsesteri köhäisi muutaman kerran ja loppujenlopuksi hengitteli sitten itsekseen. Todennäköisesti koko homma kesti ehkä 30 sek, mutta kyllä tuntui monelta minuutilta. Siinä se katseli sitten silmät aivan teevadin kokoisina ja vähän räpytteli silmiään. Kerkesi siinä tulemaan jo itkukin, että nytkö tämä Marsulan Tärkeys kuolee syliin...

Huhhuh... Hetken pidettiin sitä siinä sylissä ja laitettiin häkkiin. Tarjoiltiin pieniä voikukanpaloja siinä häkin ahneimmille ja arvatkaa vaan kuka siinä on nenä pisimmällä? No Marsesteri tietenkin... Jatkoi syömistä ihan virkeänä.

Nyt pari tuntia tapahtuman jälkeen, niin sillä vähän vuotaa silmät. Pitäisköhän aloittaa antibioottikuuri, jos sitä ruokaa on oikeesti mennyt pahastikin henkeen? Ettei tule mitään tulehduksia? Kyllä on Marsesteri nyt tehotarkkailussa hetken aikaa...

maanantaina, maaliskuuta 28, 2011

Brändåsen 26.3 (Ruotsi)

Ruotsin reissu meni hienosti.
Marsesteri oli jälleen paras ikinä. PPM3. Nyt sillä on mun laskujen mukaan 400 pistettä Ruotsin pet laskuissa. Viime vuoden kokonaispisteissä Marsesteri olisi sijalla 8! Ei paha.

Ulkomuotoluokassa X ja Basaari sai kuman. Siellä oli kaikki abykasvattajat paikalla, joten eipä ihme. Marsesteri oli tärkein. Yö oltiin Ruotsissa ja tultiin sunnuntaina sitten päivälaivalla takaisin Suomeen.

maanantaina, maaliskuuta 21, 2011

Tärkein marsu ikinä... Marsesteri!

Vanha kuvaa joulukuulta.
Maailman Aino-Sankari tuli meille kylään sillon ja otettiin kuvat Marsesterin "linjasta". Glamourin emä on Matahari, Mataharin emä on Sankari, Sankarin emä on Särmäri ja kaikki tiet vievät Marsesteriin.

EPET GP Marsesteri, Maailman Särmäri, Maailman Aino-Sankari, Maailman Matahari ja Maailman Glamouri


Kuka on paras? Kuka?
MARSESTERI!!!




Marsesteri on olemassaolollaan valaissut marsumaailmani. :)
Ja luonnollisesti mokoma otus on syypää tähän kasvatukseenkin, kuten kuvasta näkyy...

lauantaina, tammikuuta 29, 2011

Kuvahaaste

Haaste löytyi toisesta marsublogista

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Lähetä haaste neljälle bloggavalle kaverillesi.


Noh. Tässä on Marsesteri päivää ennen synnytystä. Kuva on otettu 17.4.2008 ja ladattu koneelle 18.4. Jos olis ollu viides kuva kansiosta oltais päästy synnytyskuviin. :)
Marsesterilla oli iso masu. Istun tässä kuvassa tietokoneen edessä ja syötin marsesterille jotain herkkuja, muistakseni persiljaa.

Nonniin.
Eva, Helmi, Jenni ja Kata vois vaikka tehdä saman. :) Eva vois tehdä molempiin blogeihin.

tiistaina, tammikuuta 11, 2011

Kallhäll 9.1 (Ruotsi)

Käytiin Ruotsissa näyttelyssä!

Lauantaina iltapäivällä lähdettiin ajamaan kohti Turkua. Vammalasta napattiin Pauliina marsuineen kyytiin. Mika toimi siis kuskina, kun ei se oikein tykkää matkustella.

Sunnuntaina aamutuimaan sitten satamasta otettiin bussi City Terminaaliin. City Terminaalissa haahuiltiin hetken aikaa, että mihinkäs meidän nyt pitää mennä, jotta löydetään oikeaan junaan. Ruotsissa kun löytyy eri firmoja eri junille, joten tottakai me oltiin ensimmäisenä siinä väärän firman luukulla. :D Saatiin sitten neuvot oikeaan lipunmyyntipaikkaan, raiteille ja junaan. Kallhällin asemalla sitten pohdiskeltiin, että kummalle puolelle rataa meidän nyt pitäisi jatkaa. Kello on kahdeksan, joten onko näyttelypaikallakaan vielä ketään? Kenelleköhän sitä soittaisi tähän aikaan aamusta edes... Vastantulijalta kysyttiin että missä on Folkets Hus ja mies huitoi eteenpäin perin hämmentyneen näköisenä. Siinä oli valtaisa puu edessä, joten ei nähty että vastapäisen talon seinässä luki isoilla kirjaimilla "FOLKETS HUS". Marsuväen neuvojen mukaan kävelymatkaa oli 1-2min ja oltiin valmistauduttu 1-2km kävelymatkaan. Minuutti oli tosiaan oikea aika-arvio! Näppärää!

Näyttely meni mukavasti. Maailman X-elent Elmeri sai sertin ja oli luokkavoittaja. Pauliinan magpie sai myöskin sertin. Kurkunsyöntikisassa Marsesteri voitti välierän ja oli finaalin viides. Pet näyttely oli tupla ja Marsesteri sai molemmista arvosteluista silver-tarran. Nyt Marsesteri on siis Ruotsin Guld Pet, kun tarroja on kasassa yli kolme. Onkohan Marsesteri ensimmäinen GP suomessa? Ensimmäisessä PPM pöydässä Marsesteri oli PPM1 ja toisessa valinnassa PPM2!!! Marsesteri on NIIN iskussa! Mussukka.

Takaisin tullessa matka sujui aivan yhtä sujuvasti kun tullessakin. Oltiin satamassa jonottamassa laivaan pääsyä jo ennen laivan saapumista satamaan.

lauantaina, elokuuta 28, 2010

Elonäyttely 2010, Lempäälä

Lempäälän elonäyttelyssä meiltä oli oikea abyarmeija mukana! Boksitilaa mulla oli 12, mutta otin vanhat kuljetuslaatikot käyttöön ja pahvilaatikon. Sain mukaan 15 marsua. Olin tainu ilmottaa joku 18, kun se on niin YLIhalpaa. Ja sit voi huoletta kotona vielä aamulla katsoa ja arvioida ketä pettiläisistä kannattaa ottaa mukaan.

Ulkomuodossa:
Maailman X-elent Elmeri - 1/4, baby, serti, ROP2
Maailman Uskomaton Tuuri - 3/4, baby
Maailman Urhea Hurmuri - 2/4, baby
Maailman Uutisankkuri - 4/4, baby
Maailman Hui-Hiippari - 2/6, avoin
Maailman Barbaari - 4/6, avoin
Maailman Quicksilveri - poissa

Mun kasvatteja ulkomuodossa:
Maailman Suihkari - 1/2, junnu
Maailman Chrysleri - 3/6, avoin

Kasvattajaluokassa Maailman abyt oli kolmansia! Meinasin taas pyörtyä.

Pet-luokassa:
Maailman X-elent Elmeri 91p
Maailman Uskomaton Tuuri 87p (jaa miten niin täysin puunaamatta! XD)
Maailman Wirtapiiri 91p (muutti täältä Snoop´s marsulaan lemmikin virkaan)
Maailman Walomiekkasoturi - poissa
Wallhamra Soul 97p + KUMA
Maailman Itkupotkuraivari 96,5p + KUMA + Tuomarin suosikki + PPM5
Byhålans Aubergine - poissa
Emmy 96p + KUPA: paras baby
Maailman Urhea Hurmuri 94,5p
Maailman Uutisankkuri 93,5p
Maailman Wanilijapipari 95,5p + KUMA
Maailman Quicksilveri - poissa
Maailman Matahari 97p+ KUPA: pet marsun ihannekuva
Maailman Särmäri 95p
Wallstreet´s Leah - poissa
Marsesteri 97p + KUPA: massakas + PPM3
Mira´s Imelda 97p + KUPA: tiivis kroppa + PPM7
Piwers Gianduja 97p + KUMP: supermummo + Tuomarin suosikki + PPM1

Marsesteri ja Särmis oli pariluokassa kakkosia.


Kotiin jäi siis Wallstreet´s Leah "Hissi", koska siltä löytyi trimmattaessa kaljuja kohtia. Kirjoitan siitä myöhemmin lisää.
Silveri jäi kotiin kans, kun en saanu sitä trimmattua mitenkään järkevästi. Loppui aika kesken.
Ajanpuutteen takia jäi pois myös Walomiekkasoturi "Jedi".
Arttu-pappaa en sittenkään raaskinut tuoda näyttelyyn, ja se nakutti mulle hampaitaan aamulla kertoen selvän mielipiteen näyttelyhommasta... Hah.

sunnuntaina, elokuuta 08, 2010

Megashow 8.8.

Tupla-arvostelut ulkomuodossa SEKÄ tupla-arvostelu petissä! JEEE!

Darren Fieldhouse - ulkomuoto
Maailman Uskomaton Tuuri - 2/4
Maailman Barbaari - 3/6
Emmy 1/1
Maailman Quicksilveri - 2/2, KUMA

Mun kasvatit:
Maailman Suihkari - 1/4, serti
Maailman Chrysleri - 4/6

Lena Wilhelmsson - ulkomuoto
Maailman Uskomaton Tuuri - 3/4
Maailman Barbaari - 2/6, serti, ROP2
Emmy - 1/1

Mun kasvatit:
Maailman Suihkari - 1/4
Maailman Chrysleri - 1/6, serti, ROP1

Pulmu Waitinen - Pet
Maailman Matahari 94p
Maailman Särmäri 94p
Wallstreet´s Leah 93,5p
Marsesteri 94,5p + KuMa

Petra Hautanen - Pet
Maailman Matahari 92,5p
Maailman Särmäri 92,5p
Wallstreet´s Leah 93p
Marsesteri 93,5p + PPM1

Mun kasvatti Maailman Floweri sai kans KuMan. :)