Viime siivouskerralla vaihdettiin turpeeseen, kun puru tuntuu olevan koko Suomesta loppu. Ainakin niin meidän lähiagrista sanottiin. Viimoiset pururippeet tasaisesti joka häkkiin turpeiden päälle ja puupellettiä sekaan. Voi luoja tätä hajua. Voi luoja tätä köhää. Mikään ei haise pahemmalle kun turve. Mikään ei mene paremmin henkeen kun turve. Ja nyt sitä pölyä on mun kämpässä sisällä. Ikävää.
Tänään taas siivoilin häkit ja kävin ihan ostamassa pikkupusseissa purua, ettei tarvitsisi turvetta pöllyttää niin jumalattomasti. Mun flunssani yhdistettynä turveköhään on tosi tukala yhdistelmä.
Marsesteri oli lauantaina tosi heikkona. Se oli ollut aavistuksen vaisu edellisenäkin päivänä, mutta lauantai-iltana ei heinän perään hypelty normaaliin tapaan, tuoreista ei oltu kiinnostuneita. Oli tuskaisen oloinen kun nostin syliin ja Marsesteri tiputti pissaa. Käänsin ympäri ja alapää oli ihan turvonnut ja punainen!!! Pistettiin valkoiselle pyyhkeelle ja todettiin ettei ainakaan verta pissi. Soitettiin YES:ille Helsinkiin (ajattelin että tietävät enemmän kuin lähin päivystävä), mutta käskivät soittaa lähimmälle päivystävälle. Blah. Ensimmäiset kaksi kysymystä oli, että onko se varmasti naaras sekä onko sen häkkikaverit varmasti naaraita... Käski antaa antibiottia, kun meillä sitä jo valmiiksi kaapissa on, epäili virtsatietulehdusta. Syötettiin vastahakoiselle marsulle tukiruokaa vielä yölläkin. No, kuuri aloitettiin ja Marsesteri palautui jo normaaliin. Haluan kuitenkin vielä käydä vakieläinlääkärillä kuvauttamassa, josko siellä on kiviä. Ei mikään tulehdus näytä tuolta ja häviä noin äkkiä.
Tänään yhdistettiin meidän suklaatoivot. :) Piwers Alfonso ja Kaela von der Quieker Ranch eli Alfredo ja Elli. Alfredo meinasi hypätä nahoistaan! "Mulla on nainen!" Molempien isät ovat suklaita, joten ovat varmoja suklaakantajia. Elli on siis saksalainen taustoiltaan ja Alfredo on tanskalainen. 50% mahdollisuudella tulee suklaata, 25% suklaakantajia ja 25% ei suklaakantajaa = tod näk musta. Revin pelihousuni, jos tulee pelkkiä mustia, mistä niistä sitten tietää kuka kantaa suklaata ja kuka ei! Siinä tapauksessa pitäisi pitää kaikki ja teettää suklaan kanssa poikasia... Voi apua. Noh, toiveena on kaksi suklaanaarasta. :) Alfredo lähtee tammikuussa ruotsiin lainaan ja saan vastapalveluksena uroksen (ehkä jopa kaksi) tänne. Jos Elli saisi yhdenkin suklaatyttären, niin ilo olisi ylimmillään. Toinen lainauroksista äidille, toinen tyttärelle.
Muista pareista ei ole vielä mitään uutisoitavaa. Kaikki panttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti