Pohdintaa ulkomuototuomaroinnista näin ensimmäisen koearvostelun jälkeen. Yksi harjoitusarvostelu, miljoona sihteröintiä ja kuuntelua on siis jo takana.
Teddyt ja rexit oli hyvin samankaltaisesti arvosteltu kun tuomarillakin. Niissä on nähnyt tässä ajassa jo paljon ja niistä muodostaa mielipiteen jo helposti.
Abessiinialaiset oli oikeastaan se vaikein. Niitä on pyöritellyt niin paljon omassa marsulassa ja syynännyt virheitä, niin kaikki virheet löytää kyllä. Toisaalta juuri sen takia, kun niitä on pyöritellyt, niin jokaisesta eläimestä löytää myös paljon hyvää. Mulle ei koearvosteluun tullut kaikkia marsuja. Sattumalta kävi niin, että tuli melko samanlaiset eläimet, joten sijoitukset oli vähän haastavia. Toisaalta teki mieli antaa kaikille sertit, koska on mun rupsukoita parempia, mutta toisaalta virheitäkin löytyi niin, että onko ne sertimarsuja sittenkään... Kyllä siinäkin sitten sen oman linjansa löytää, kun vaan miettii, mitä minä tahdon abessiinialaiselta.
Skinnyjä taas oon nähnyt vähemmän, niin niiden kanssa pohdittin pidempään.
Ch teddyt ei vielä kuulu Suomessa standardiin, mutta tulevat ilmeisesti tulevaisuudessa olemaan karkeakarvaisissa, joten mä katsoin nekin sitten samalla. Se oli tosi hyödyllistä, koska tällä kertaa oli todella erityyppisiä näytillä.
Vielä yksi koearvostelu ja olisin valmis karkeakarvaisten osalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti