Marsuonnea

Monta kertaa on pitänyt kirjoittaa siitä kivasta fiiliksestä, joka on usein marsulasta lähtiessä.

Nyt viimeaikoina kaiken kamalan kiireen takia tuo fiilistely on jäänyt kokonaan pois. Marsujen hoitaminen on koko kesän ollut vaan jäätävää rutiinia. Törkee kiire. Miljoona muutakin asiaa tehtävänä ja jatkuvasti kasvava univelka. Ovi auki, heinät sisään, pelletit kuppeihin, vedet vaihtoon (kaikki syö, hengittää ja liikku, hyvä), ulos ja ovi kiinni.

Tänään taas pitkästä aikaa istuin "marsumeditoimassa" varmaan puoli tuntia ihan vaan tekemättä mitään. Mulla on keltainen korkea jakkara, jossa voin istuskella ja katsella ylähäkkejä. Sitten on matala pikkujakkara, jolla istuessa näkee alahäkit. Kaikki marsut olivat puhtaissa häkeissä. Mussuttivat leuat heiluen heinää ja pellettiä. *rousk, rousk, rousk, rousk* Joskus joku tuli häkin reunalle ihmettelemään mitä mä teen. Välillä piti nahistella laumatoverin kanssa, ettei vaan toinen syö täyttä kuppia tyhjäksi. Tai kaveri syö sen parhaan heinänkorren! Tai justiinsa tismalleen janokuolema iskee sillä hetkellä, kun lajikumppani on juomapullolla... Laumaelämää!

Sitten heinien rapinasta iloistuneena joku sinkoaa suoraan heinäkasaan ja KABOOOM!!! Räjäyttää sen heinäkasan ympäri häkkiä. Naapurihäkit saa pukittelukohtauksen. Vastapäätä joku näkee ilorallit ja se tarttuu. Kohtapuolin marsulassa on käynnissä puolikas maanjäristys, kun kaikki 94kpl sätkyttelevät vallattomasti ja esittävät onnentanssia.

Kunnes tuli nälkä. Laumat kerääntyy jälleen pellettikipoille tai (levitettyjen) heinäkasojen äärelle.

Aino muuten on ottanut Generaattorin lempimarsukseen. En tiedä miksi. On varmaan sopivan matallalla (samalla tasolla on kyllä kaikkien muidenkin häkkien alakerrat) tai Gene kerjää riittävästi (niin kerjää kyllä kaikki muutkin). Mutta Aino etsii maasta heinänkorren, sellaisen missä on tähkä. Pienet sormet kääntävät heinänkorren niin päin, että tähkä menee häkin kaltereiden välistä sisään. Generaattori syö kaikki Ainon tarjoamat heinät. Pus.

Kanauutisia

Meillä löytyi eka muna nyt ehjänä! Parina päivänä ollaan löydetty rikkinäinen kuori, mutta nyt olivat osanneet pitää ehjänä sen. Tosin vieläkään ei oltu osattu munia pesään, vaan muna oli pullautettu lattialle. Eka muna löytyi sisältä, toka muna ulkoa, kolmas sisältä. Tämä ehjä oli neljäs. :)

Marsunomistajan vinkkejä osa 1000...

Kun aiot siivota 17 häkkiä, tarkasta purun riittävyys ENNEN tyhjentämistä. Yhdeksään häkkiin riitti purut ja turpeet, loput sai elää maton päällä. Matto onneksi on marsun mielestä hurjan kiva. Voi kun en olis hävittänyt niitä pissalaatikoita Ikaalisissa pari vuotta sitten. Mattopyykki ei onnistu kotipesukoneella, joten pesulareissuksi menee. Ei noita viitsi jättää pissaisena ensi kesän matonpesuihin kuitenkaan.

Marsut ovat tyytyväisiä kuitenkin. :)
Edessä Särmis. Takana Hissi, Hymy ja Pleini.

Lappeenrantaan tuomaroimaan

Sunnuntaina olisi tiedossa näyttelyt Lappeenrannassa ja minä tuomaroimassa jälleen. :)

Ja jos vielä on joku, jolle on epäselvää nämä mun verkkokauppasysteemit, niin toimituskuluitta paketit kulkee mun mukana tähänkin näyttelyyn. :) Kaakkois-Suomen kani-ja jyrsijäharrastajat ry:n jäsenet saavat 10% alennusta rehuista, virikkeistä ja vitamiineista. Rekisteröitymisen jälkeen kirjaan jäsenyystiedot profiiliisi ja sen jälkeen tulee alennukset näkyviin.

Rekisteröidy heti! www.kipuna.suomalainenverkkokauppa.fi

PiNan pikkujoulut!

Huomenna! Verkkokauppaostokset kulkevat näppärästi mun mukana näyttelypaikalle ihan ilman toimituskuluja. www.kipuna.suomalainenverkkokauppa.fi

Lahden näyttelyn episodi

Episodi kerrassaan.

Aamulla lähtiessä jouduin siivoamaan ensin kuljetusboksit. Unohdin yhden kotia vaihtavan pennun kotiin. Annoin paperit kuitenkin, kun ne sentään oli mukana. Harvinaista, että paperit on, mut marsua ei. Yleensä marsut on kyllä kaikki mukana (tai noh...) mut paperit puuttuu melkein poikkeuksetta. Noh, annoin paperit kuitenkin mukaan. Näyttelypaikalla ensin esittelin väärää pentua ja vasta hetken päästä tajusin, että ei hemmetti!!! :D :D VIHDOINKIN sain Pauliinalle toimitettua ne himalayat, joista on puhuttu jo ties miten kauan. Paitsi, että Pauliina halusi nonself uroksen ja mä työnsin sille crestillisen. Samasta poikueesta, viereisistä häkeistä.

Näyttely sinänsä meni kivasti. Huippukondiittori oli Gaalassa ROP2 ja toisella tuomarilla ROP1! Molemmilta tuli sertit, joten Huippis on valio! Sillä turkilla!?!?!? Valio! No vahinkoja sattuu, mutta oon mä tyytyväinen. Ei se Huippis huono ole, en mä sillä, vaan kun vastassa oli niin paljon parempiakin. Omistani olisin kyllä sijoittanut Huippiksen hännille. Eliminaattori lilac oli myös tuomareiden mieleen ja sai kuman molemmilta. :) Mun kasvatti Ratamestari oli myös siellä ja sai toiselta tuomarilta sertin. Nyt silläkin on kaksi sertiä.

Näyttely venähti harvinaisesti tosi pitkäksi ja pitkämatkalaiset joutuivat juoksemaan kesken BIS pöydän taksiin ja junaan. Palkintoja sateli kyllä, kun heidän palkinnot sitten keräsi toinen pohjoisesta tullut. Palkintojenjako oli tosi sekava, kun siinä tuli kaikille kiire ja tuomarit antoivat BIS sijat jo siinä kun marsut olivat vielä pöydällä. Yleensähän kaikki arvostelut on ensin ja sitten pakataan, siivotaan ja järjestetään tila kuntoon. Vasta tämän jälkeen on palkintojenjako ja BIS sijat ovat kaikista viimeisimpänä, kun on jännittävin osuus koko hommassa.

Päästiin kotiin. Tämän unohtuneen urospoikasen kyyti ajoi tästä meidän ohi kotiinmennessään ja tulivat sitä hakemaan. Marsulassa alennuslipuketta näytelyyn kirjoittaessa, rupesin miettimään, että minkäs nimen mä nyt tähän kirjoitin. Ei tää kyllä A-poikueesta ole tämä kaveri, kun A-pojat asuu tossa toisessa häkissä. Hmm....

Mä olin antanut näille urospennuille paperit väärinpäin...

Onneks mun pää on kiinni mun hartioissa.