sunnuntaina, kesäkuuta 01, 2014

Maaliskuun mysteeri näin jälkikäteen pohdittuna

Maalis-huhtikuussa meillä oli marsulassa ensimmäistä kertaa ikinä aika karu lauantaiaamu. Mä kirjottelin Bloggerin laihtumisesta ja hammasvaivoista aiemmin ja mainitsin, että on ollut marsulassa murheita, jonka takia en osannut yhdistää Bloggerin laihtumista hammasvaivoihin.

Lauantaiaamu
- kolme marsua ei käytä takajalkojaan liikkumiseen lainkaan. Takapää täysin halvaantunut. Eivät hievahdakaan vapaaehtoisesti. Teatteri 9kk naaras, Wilma 8kk naaras, Cum Laude 3kk uros. Oireilevilla ei ole poikasia, ei tiineyksiä, ei sukulaisuussuhteita, eivät ole keskenään edes laumatovereita.
- Vain Teatterilla on tassut turvonneet, hilseiset ja karvoja ja ihoa nakerrettu osittain verille asti. Tämän huomasin jo edellisenä päivänä ja putsailin betadinella ja huuhtelin kylmällä vedellä sekä rasvailin vähän.
- Lauantaina illalla myös kaikki meidän pennut 3, 4 ja 5 viikkoiset eivät käytä takajalkojaan vuorotahtia, vaan loikkivat kuten kanit. Liikkuvat kyllä, osa enemmän osa vähemmän, mutta eivät mielelläänl
- Harvoin meillä enää edes 4 viikoiset haluavat makoilla kasassa kuten pikkupennut, mutta nyt noi kaikki 5 viikkoisetkin haluavat olla mahdollisimman läjässä. Makailevat mieluusti osa vinossa, osa suoraan kaikkien jalkojen päällä, useimmat hieman kyljellään ja pyrkivät saamaan takatassut suoraksi mahan alle, eli peruuttavat etutassuillaan pepun päälle pönöttämään. Raaputusta yrittäessään epäonnistuvat ja kellahtavat kyljelleen. Peseytyminen ei onnistu.
- Pennut mukaanluettuna viidessä eri laumassa on siis ongelmaa. Pennuissa yksi poikue on täysin eri rotuinen. - ruokahalu kaikilla hyvä, juovat oma-aloitteisesti, papana normaalia, eivät kuolaa tai pudottele ruokaa suustaan, Cum Laudella jopa paino nousee.

Lauantaina ihmettelin tilannetta koko päivän, mutta en lähtenyt lääkärille viikonloppuaikana lainkaan, koska katsoin näiden halvaantuneiden syövän ja juovan oma-aloitteisesti ja mielellään. Puhtaat aluset vaihdoin kaksi kertaa päivässä, koska tietenkin makasivat siinä pissa+kakka läjän päällä. Asettelin ne puhtaiden heinien päälle juomapullon välittömään läheisyyteen. Jos niistä olisi ottanut lyhyttä videopätkää tai valokuvan, niin kuvatekstiksi olisi voinut laittaa vaikkapa "tyytyväinen marsu rouskuttelee heinäkasan päällä". Yleisilme virkeä ja reipas. Seurasivat ympäristöä valppaina heinää mutustellen. Vaikutti siltä, että kipuja ei ollut. En voinut kokeilla kipulääkkeen kanssa, koska olin lääkekaapin inventaarion tehnyt ja heittänyt kaikki vanhat pois. Jokatapauksessa marsuharrastajat tietää, että jos marsuun sattuu, se ei syö. Soitin kuitenkin maanantaiksi lääkäriajan.

Maanantaina lääkärissä samat huomiot kun kotona.
- ell tuumasi heti alkuunsa, ettei hän ole kovinkaan paljon marsuja hoitanut
- takatassujen takajänteet ja lihakset kireät.
- tuntoaisti toimii.
- tassut liikkuvat, kun niitä kääntelee, mutta marsu itse ei liikuta niitä.
- marsu ei korjaa takapään asentoa juuri millään tavalla. Jos takajalat ojentaa taakse, marsu ei saa niitä takaisin vartalon alle.
- selältä kääntyminen muistutti (etupäästä) sätkivää kalaa, mutta marsu pääsi vatsalleen takaisin. Takapää ei edes sätkinyt.
- Cum Laudella löytyi kipupiste lapojen välistä, mutten tunnustelemalla ei ollut selkärangassa mitään.
- Ell ei ollut vakuuttunut, että Cum Laudea olisi tarvinnut tämän kipupisteen takia kuvata. Tosin en minäkään. Niin lujaa lapojen välistä jos painaa, niin kyllä kuka tahansa marsu vinkaisee. Cum Lauden tapauksessa yritti myös purra.
- viralliseen diagnoosiin tämä eläinlääkäri kirjoitti C-vitamiinin puutoksen. (tästä kirjoitan lisää alempana)

Myöhemmin viikolla:
- kaksi uutta tapausta hieman eri aikaan ja paljon lievempinä. Toinen nuori aikuinen naaras ja toinen 1,5v uros.
- en ollut ihan tyytyväinen tämän eläinlääkärin vastauksiin, joten onnekkaan sattuman kautta sain yhteyden toisaalle, jossa tiedetään marsuista oikeasti paaaaaljon enemmän. Oltiin tosin sielläkin ihan haavi auki aluksi, mutta puutokset laskettiin pois juuri yhdenaikaisuuden ja oireiden samankaltaisuuden takia.

Olosuhteiden vaikutuksesta:
- ruokinnan muutoksia tammikuun jälkeen useita, Oxbow Performance poistui saatavuusongelmien takia ja korvattiin hitaasti kauralla. Helmikuun puolessa välissä pelkkää kauraa. Noin kolme viikkoa ennen oireita aloitettiin Freddy Premium, jota tällä hetkellä syötettiin jo täysipainoisesti. Pelletin osuus meillä ruokinnassa on kuitenkin pieni ja maistuvuus Oxbowta heikompi.
- lakkasin syöttämästä pellettiä heti lauantaina. Tapana kun on, että jos tulee joku ongelma, niin marsut saavat automaattisesti vain heinää, kunnes tilanne normalisoituu.
- Heinä tullut puolitoista vuotta samasta paikasta. Laatu kuitenkin vaihtelee paaleittain jonkin verran karkeaa/pehmeää, mutta marsut rakastaa sitä.
- Käyn näyttelyissä ahkerasti. Edellinen tapahtuma oli 15.3. Muilta marsuharrastajilta ei ole tullut mitään tietoa, että olisi vastaavia oireita, mutta marsupiirit eivät ongelmistaan nykypäivänä kovin avoimesti huutele. Valitettavasti. Uskoisin, että mikäli halvausoireita näyttelyharrastajilla olisi, se olisi kyllä levinnyt muidenkin tietoon.
- Sairastuneista vain Cum Laude oli näyttelyssä. Muiden sairastuneiden laumoissa löytyy näyttelyssä käyneitä.
- Sairastuneiden laumoissa on myös vanhuksia 3-6v, mutta vanhukset ovat täysin normaaleita.
- Kaikilla sairastuneilla papana on ihan normaalia, eikä kukaan muukaan ripuloi.

Viikkoa aiemmin
- löytyi yksi kuollut, jolla ei ollut mitään ennakko-oireita. Ulkoisia merkkejä oli pieni tassujen tahriintuminen löysästä papanasta, mutta edellisellä aamuruokinnalla ei tosiaan ollut mitään ongelmaa, söi, joi ja pukitteli, kuten muutkin kaverit. Naaras, ikää oli 9kk.
-pelkäsin kauhulla samaa epidemiaa, joka oli puolitoista vuotta sitten. Toistui 3-4 kertaa (olen aktiivisesti koittanut unohtaa sen) päivälleen neljän viikon välein ja meni aina samalla kaavalla. Aamulla löytyy raato ilman mitään ennakko-oireita tai ulkoisia merkkejä mistään vaivasta. Seuraavana päivänä koko lauman nuoret aikuiset ripuloivat selkeissä vatsakivuissa. Kukaan ei kuole ripuliin, vaan selviävät tukiruokinnalla ja toisesta laumasta otetuilla terveiden marsujen papanoilla. Viimeisellä kerralla lähetin avattavaksi Eviraan ja vastauksena oli yhden normaalin suolistobakteerin runsas määrä. Mitään syytä yhden bakteerin villiintymisen syyksi ei luonnollisesti voi arvata. Tämä ongelma alkoi ja loppui kuin tyhjästä.

Omistajan diagnoosibingo:
- Se, mitä mä pelkäsin eniten oli se virusperäinen halvaus. Myöhemmin toiselta eläinlääkäriltä kuulin, että se marsuhalvaus on oikeasti todella harvinainen myös muualla maailmalla ja sielläkin yleisempi muilla lajeilla kun marsulla.
- traumasta ei voi olla kyse, koska nämä eivät ole yhtaikaisesti pudonneet mistään. Tällä hetkellä ei ole häkeissä edes tasoja, koska kaikki ovat desinfiointipesussa. Traumaa tämä ensimmäinen eläinlääkäri tarjosi, mutta kyllä marsujen pudottelu tässä mittakaavassa olisi aika erikoista.
- C-vitamiinipuutosta en kyllä ihan usko, kun voisi kuvitella, että C-puutoksen muitakin oireita meillä olisi. Kaikki hampaiden irtoamiset, kaljuuntumiset, laihtumiset, apaattisuudet ja jopa ripulikin on mun ymmärtääkseni todennäköisempi oire kun halvaus. Ja kun oon lauantai-illasta näitä vitaminoinut, niin puutoksen korjaus vaikuttaa myöskin mun ymmärtääkseni sen verran nopeasti, ettei nämä tässä kunnossa olisi vielä monta päivää tapahtuman jälkeen. C-vitamiinipuutos on valitettavan helppo yksinkertainen ja helppo diagnoosi. Puhdasta askorbiinihappoa meillä kuluu 500g/3kk/n.70eläintä, joten mun mielestä ne on aika vitaminoituja. Purkki ei tosiaan avaamisen jälkeen ehdi menemään vanhaksi. Enemmän mä pelkään sen liikasaantia, etten rasita virtsateitä ja juurikin niitä munuaisia sen ylimääräisen vitamiinin puhdistamisella.
- Muu vitamiinivaje? Monenkin eri vitamiinin puutokset ja liikasaannit vastaavat kuvausta halvausoireista. Tämä jälkimmäinen eläinlääkäri pohti D- ja E-vitamiineja.
- magnesiumin tai seleenin puutos? Aiheuttaa kramppeja ja lihasjumeja (Cum Lauden niska), tosin marsuista kukaan ei kramppaa, eikä tärise. Vajeet eivät myöskään iske yhtäkkisesti 15 eläimeen kuin kirkkaalta taivaalta. Mikä tahansa puutostila aiheuttaisi laajemman kirjon erilaisia oireita ja pidemmällä aikavälillä.
- myrkytys, joka aiheuttaa munuaisille ongelmaa? Munuaisten vajaatoiminnastakin voi tulla halvausoireita?
- myrkytys, joka vaikuttaa keskushermostoon.
- kapi? Edellisistä loishäädöistä on aikaa, tehty juhannuksena, kun mä en harrasta niitä mitenkään rutiininomaisesti. Bloggerillahan oli karvanlähtöä (joka aiheutui siis huonosta syömisestä ja siitä johtuvasta laihtumisesta). Bloggerilla itsellään ei ollut halvausoireita lainkaan, mutta tämän takia sitä kapiakin epäilin.

Ja mikä tahansa tauti onkaan, niin miksi se ei iske meidän vanhuksiin? Miksi vain nuoriin ja hyväkuntoisiin aikuisiin? Pikkupennut sentään ymmärtää, mutta miksi ei saman lauman vanhukset, joissa selkeästi jo ikä näkyy, vauhti hidastuu, osalla kaihia ja yksi tuntuu olevan kuuro. Vanhuksille tämmöinen voisi mennä ihan vaan iän piikkiin.

Vajaan viikon päästä oireista:
- yksi kuollut pentu löytyi viikolla.

Vähän yli viikko:
- muut oireelliset parantuivat pikkuhiljaa, pennut pukittelivat ensimmäisenä ja loput olivat likimain ennallaan.

Suostuin luovuttamaan muutamia marsuja uusiin koteihin, kun porukka palautui normaaliksi. Uskalsin mennä näyttelyyn. Ylipäätään uskalsin huokaista helpotuksesta.

FAIL!!!

Homma mutkistui vajaa kuukautta myöhemmin. Mutta siitä lisää toisella kerralla..

1 kommentti:

Leeni kirjoitti...

Kuulostaapa ikävältä, kauhea määrä vastoinkäymisiä! Tollaset arvoitusvaivat on ehkä ikävin osa eläinharrastuksia.