Suomessa on siis kaksi marsuyhdistystä: Suomen Marsuharrastajat SMH sekä Suomen Marsuyhdistys SMY. SMY on vanhempi ja SMH on tuoreempi. Itse olen molemmissa jäsen, kasvattaja, ulkomuototuomari sekä pet tuomari. Tällä hetkellä SMH:ssa hallituksen jäsen sekä rekisteröijä.
Satuin lukemaan toukokuussa Suomen Marsuyhdistyksen hallituksen kevätkokouksen pöytäkirjaa, kun se ilmestyi kotisivuille. En päässyt kokoukseen itse paikalle, joten tapahtumien päätösten seuraaminen tapahtuu luonnollisesti sitten vain pöytäkirjojen kautta. Sen kummempaa informaatiota kokouksesta ei hallitus jäsenille tarjoile. Kokouksen tapahtumista kysyttäessä paikallaolleilta hallituslaisilta, vastaus on yleisesti "lue sitten pöytäkirjasta". Ihan kun se olisi salaista tietoa kunnes pöytäkirja saadaan siivottua sellaiseen kuntoon, joka on hallitukselle mieleinen. Jäsenistöä tulisi informoida ahkerasti ja yrittää mielenkiintoisilla viesteillä saada jäsenet kiinnostumaan toiminnasta. Jäseniä pitäisi vetää kuin magneettia, ei toisinpäin. Tämä asenne "ihan omasta aktiivisuudesta kiinni" ei kanna mitään yhdistystä kovin pitkälle, koska omaa aktiivisuutta suunnataan sitten niille tahoille, jotka haluavat ottaa koppia.
Jokatapauksessa kokonaisuudessaan pöytäkirjojen lukeminen liitteineen on lukemisen arvoista. Nyt en löydä edes syyskokouksen 2022 pöytäkirjasta talousarviota liitteenä. (Eikös liitteet tulisi olla pöytäkirjan kaverina nähtävillä.)
Puheenjohtajan vaihto
Kokouksessa päätettiin, että ikijäsenet eivät ole oikeutettuja paperiseen jäsenlehteen, kun kymmenen vuotta jäsenyyttä on tullut täyteen. Asia on siis päätetty 29.4.2023 ja pöytäkirjaan on merkitty, että jäseniä informoidaan asiasta. Lähetin yhdistykselle viestiä 2.6.2023 ja siellä on oltu täysin mykkiä. Noh, parempi myöhään kun ei milloinkaan, koska tällä viikolla tuli hallitukselta vasta informaatio.
1. SMY:n sivuilla on oikein painotettu tasa-arvoista kohtelua kaikille ja heillä on hienosti kopioitu ja muokattu Reilu Peli -säännöt. Se on kaunista sanahelinää oleva sivu, jota hallituksen ei ole tarkoituskaan noudattaa. Monessa muussakin asiassa kun tässä, on henkilöitä, jotka vain ovat tervetulleempia ja tasa-arvoisempia kuin toiset.
Ollennaisinta tässä on yhdistyksen omien sääntöjen rikkominen. Yhdistyksen omissa säännöissä vain perhejäsenen kohdalla mainitaan jäseneduissa jotain poikkeavaa (varsinainen jäsen perheessä sekä lehti). Näin muutoin kaikki jäsenlajit ovat tasa-arvoisia keskenään jäsenetujen kanssa. Jos jäsenkokouksessa halutaan tehdä muutoksia jäsenetuihin, ne kuuluu käsitellä yhdistyksen säännöissä jäsenkokouksessa ja sen jälkeen uudet sännöt pitää vielä hyväksyttää PRH:lla.
Väittäisin tämän perusteella ainaisjäsenyyden muutosta koskevan päätöksen olevan sääntöjenvastainen sekä yhdistyksen arvojen vastainen.
Tähän nojaten on useampikin kanne nostettu muista aiheista muissa yhdistyksissä, joissa jäsen on voittanut hallituksen sokeuden ja omavaltaisuuden. Marsuasiassa yhden lehden takia kukaan sitä tuskin tekee ja siihen hallitus luottaa tehdessään tällaista.
Vinkkiviitonen, jos halutaan säästää rahaa lehden postituksista ja tehdä se rikkomatta useampaa lakia ja omia sääntöjä yhdellä kertaa:
-ilmoitetaan, että jatkossa on jäsenille tarjolla vain sähköinen lehti
-lisämaksusta jäsen saa painetun lehden postitettuna kotiin.
Case toiminnantarkastaja syyskokous 2022
Ensin (lue:viime syksynä) ajattelin, että antaa olla, koska mä en voi asialle mitään yksin, kun hallituksen kivakaveripiiri haluaa leikkiä keskenään. Enkä haluaisi mustamaalata toista yhdistystä, kun SMY:stä on harrastus aloitettu ja pidän Marsuyhdistystä kuitenkin tärkeänä ja rakkaana alkuperäisenä kotina. Pakko nyt on silti kirjoittaa, koska tämäkin on niin räikeää meininkiä ettei tosikaan.
Sivu 2, kohta 7. Syyskokous Yhdistyslain mukaan toiminnantarkastaja ei saa olla hallituksen jäsenten perhettä tms. henkilö, jolla olisi jotain etuja siitä asemasta, että arkastaa yhdistyksen toimintaa. Toiminnantarkastajan pitäisi olla objektiivinen taho. Hallitus itse ei saisi ehdottaa toiminnantarkastajaa, vaikka pienissä yhdistyksissä usein ulkopuolisia vapaaehtoisia toiminnantarkastajia harvoin putkahtaa sattumalta jonoksii, joten hallitus kyselee itse joko aiempia toimiinnantarkastajia tai muita, jotka siihen olisivat kykeneviä. Pääasia on kuitenkin siinä, että hallitus ei saa osallistua toiminnantarkastajan valintaan. Ei puoltamalla, ei kieltämällä, ei millään puheenvuoroilla, ei edes äänestää asiasta.
SMY:n syyskokouksessa paikalla oli istuva hallitus, uusi hallitus (plus heidän lukuisat valtakirjat) sekä kaksi hallituksen ulkopuolista. Kokouksen lopputulos oli se, että hallitus valitsi itse itsensä etsimään itsellensä toiminnantarkastajan. Sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat hyväksyivät, että pöytäkirjassa ei mainittu asiassa käytyä keskustelua.
"7.Kahden toiminnantarkastajan ja heidän varamiestensä valinta
Ehdolla pöytäkirjantarkastajiksi: Sanni Taimioja, Jaana Alila ja Aida Depner. Valittiin Sanni
Taimioja ja Jaana Alila, sekä varalle Ninni-Maria Rantala. Hallitus valtuutettiin etsimään
toinen varamies. "
Kirjoitusvirheen lisäksi voisi oikaista, että mitenkäs se sitten oikeasti eteni.
Minä tarjouduin varatoiminnantarkastajaksi, koska olisin ainakin erittäin ulkopuolinen. Haluaisin olla mukana toiminnassa ja haluaisin toiminnantarkastajan ominaisuudessa olla parantamassa kokonaisuutena yhdistyksen kommunikaatiota ja toimintaa. Perehtyneen toiminnantarkastajan lausunto on kuitenkin aika arvokas, jos sen opit ottaa hyöytkäyttöön. Kyseessä kuitenkin VARAtoiminnantarkastaja, joten käytännössä ei mitään pelkoa, että pääsisi tehtävää suorittamaan, koska varsinaiset toiminnantarkastajat kuitenkin hoitavat homman kunnialla ja varahenkilöitä äärimmäisen harvoin tarvitaan.
Vapaaehtoisuuden ilmoittamisen jälkeen etäyhteydellä tuli pieneksi hetkeksi jäätynyt hiljaisuus ja sen jälkeen kuului kuiskaus "eturistiriita". Seurasi hyvin vaivaantunut ja välttelevä keskustelu. Kyselin syitä, miksi minulle olisi mahdollisesti muodostunut eturistiriita, kun en ole vuosiin ollut hallituksessa, enkä missään päättävässä asemassa yhdistyksen muissakaan asioissa. Kysyin muutenkin, että miksi minä en kelpaa? Tiedustelin, että onko syynä tämä uusi hiljattain perustettu toinen yhdistys? Vai kenties joku muu syy, miksi mun VARAtoiminnantarkastajuus aiheuttaa muille ahdistusta? Mua ällöttää ihmiset, jotka ei voi sanoa asioita suoraan, kun tässäkin tarjosin kyllä avointa keskustelua. Vaivaantuneisuuden kesken kuitenkin kohosi pian seuraava lause "ei meidän tarvitse perustella mitään, kun me voidaan vaan äänestää". Äänestyksen tulos (kuten voitte arvata läsnäolijoina istuva hallitus, tuleva hallitus ja kaksi ulkopuolista) ei puoltanut mun valintaa. Äänestykseen osallistuivat siis ne henkilöt, joilla LAIN MUKAAN EI OLE OIKEUTTA äänestää toiminnantarkastajasta.
Joku voi taas tätä lukiessa todeta, että niin se Aida taas siellä ulisee, kun pikkulapsi karkkihyllyllä kiellon jälkeen, mutta valitettavasti tämä on osoitus tietoisesta lain rikkomisesta. Mitä sellaista hallitus puuhastelee, jotta ne haluavat itse valita toiminnantarkastajansa omista suosikeistaan jäsenten selän takana?
Vinkkiviitonen, jos halutaan tehdä tämä asia laillisesti: rehellisyys ja suora puhe. Olisin kiittänyt rehellisyydestä ja sanonut etten sittenkään halua olla toiminnantarkastaja ja asiasta ei olisi tarvinnut järjestää lainvastaista äänestystä. Tosin ongelmaksi olisi silti jäänyt se, että kokouksessa olisi laillisesti pitänyt valita -joku- varatoiminnantarkastaja. Jäsenkokous ei saa valtuuttaa hallitusta löytämään itsellensä toiminnantarkastajaa.
Ja toinen asia, jota en tosiaan aikonut marmattaa, mutta kuuluu samaan syyskokoukseen. Informaatiota yhdistykseltä jäsenille ja aktiiveille ei tosiaan tipu takaisin lainkaan. Juuri kun puhutaan jäsenten tasa-arvoisuudesta, niin voidaan jatkaa samaa rataa. Yhtälailla joku voi todeta, että se kakara karkkikaupassa ulvoo taas, kun on tikkari kielletty. (Sama syyskokous, kohta 6, mutta sivun 2 puolella). Minut on näköjään potkaistu pois myös stantarditoimikunnasta minulle ilmoittamatta. Kokouksessa käytiin läpi vastuutehtäviä ja toimikuntia ja sanoin etten jatka Nordic toimikunnassa enää SMY:n puolelta, vaan hoidan sitä asiaa SMH:n kautta. Samaan puhevuoroon sanoin, että jatkan mielelläni standarditoimikunnassa, koska se on lähellä sydäntä. Näppärästi on sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat hyväksyneet version, jossa lukee standarditoimikunnan kohdalla "etsii halukkaita". Toimikunta koostuu tällä hetkellä SMY:n omasta hyväsiskoverkostosta.
Tällä tavalla potkitaan aktiivisia ihmisiä yhdistyksestä ulos.
Vinkkiviitonen tasa-arvoisesta ja kutsuvasta yhdistystoiminnasta:
-pyydetään aiemmin toiminnassa mukana olleita mukaan
-ilmoitetaan rehellisesti, ettei jonkun henkilön mukanaoloa toivota
Jäsenmaksujen pilkunviilausta
Nyt kun on aloitettu, niin eihän näitä lainsyrjää kulkevien toimien listaa voi lopettaa ilman pilkunviilausta. Syyskokous päättää jäsenmaksun suuruuden ja siitä ei voi poiketa ilman jäsenkokouksen päätöstä. Esimerkiksi 2021 syyskokous päättää vuoden 2022 jäsenmaksun hinnat. Joten jos jäsenmaksu on 25€, niin hallitus ei voi päättää marraskuussa 2022, että marras-joulukuussa jäsenmaksun saakin hintaan 20€. Tällainen tarjous oli myös SMY:llä viime loppuvuodesta ja kun asiasta huomauttaa, saa ympäripyöreää vastausta, että "hyshysnyt anna olla". Ymmärrän kyllä tämän logiikan, että loppuvuoden jäsenmaksua halutaan keventää, jotta loppuvuoden aikana olisi uusien jäsenten mielekästä liittyä jäseneksi. Valitettavasti se vain on yhdistyslain vastaista. Jäsenmaksujen suuruuden päättää jäsenkokous, ei hallitus. Hallituksella ei ole valtaa jäsenkokouksen päätösten yli. Yhdistystoiminnassa tärkein, korkein ja VAHVIN päättäjä on jäsenkokous. Hallituksen tulee totella kaikkea, jota jäsenkokous päättää. Koska jäsenistö = yhdistys.
Vinkkiviitonen, jotta loppuvuosi saadaan houkuttelevaksi, laillisin keinoin:
-jäsenmaksun suuruuden suunnittelu vaikka puolivuosittain ja sen päättäminen ja hyväksyttäminen jäsenkokouksessa
-loppuvuoden uusille jäsenille voi lahjana antaa jotain kylkiäisiä, ja jäsenmaksu on sama kun alkuvuonna.
Loppupäätelmä
Joku saattaa tästäkin sanoa, että se Depnerinperkele haluaa vaan olla nyt hankala. Valitettavasti kyse ei ole hankaluudesta vaan lakia ja tasa-arvoista kohtelua. Voi tuntua pahalta, että joku huomauttaa asioiden olevan väärin, mutta tämäkin oikaiseminen on vain halu muuttaa SMY:n toimintaa paremmaksi, koska OLEN jäsen, kasvattaja ja tuomari joka edustaa myös SMY:tä. Haluaisin voida puhua yhdistyksestä pelkkää hyvää. Haluaisin liittää kasvattini ostajat SMY:n jäseneksi. Haluaisin tarjota kaiken aktiivisuuteni SMY:lle. HALUAISIN uskoa marsuyhteisön järkevyyteen, hyvyyteen ja yhteenkuuluvuudentunteeseen.
SMY:n halu muuttaa toimintaa paremmaksi on täysi nolla. Kirjoitin asiasta tosaan 2.6. mutta vastauksena on täyttä hiljaisuutta. Informoin heitä asiasta myöhemminkin 16.7. samalla viestillä, eli heillä on TIETO epäkohdista koskien ikijäsenten lehtiä. SILTI heidän ainoa reaktio oli lähettää sitten 19.7. kuitenkin ikijäsenille tieto, että jäsenlehti on peruttu. Kaiken tiedon valossa he päättävät, että mielummin jatkavat kuin eivät mitään olisi kuulleet, kun myöntävät virheensä.
Viimeinen vinkkiviitonen:
-kaikki tekee virheitä ja ne voi aina korjata, kun myöntää että oho-hups
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti